Gregorius VII
paavi (1073–1085) / From Wikipedia, the free encyclopedia
Gregorius VII (pappisnimeltään Hildebrand; noin 1020/1025 Sovana, Toscana, Italia – 25. toukokuuta 1085 Salerno)[1] oli paavina 24. huhtikuuta 1073 – 25. toukokuuta 1085.[2] Hänet kanonisoitiin pyhimykseksi vuonna 1606.[1]
Pikafaktoja Henkilötiedot, Paavi ...
Gregorius VII | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Hildebrand |
Syntynyt | noin 1020/1025 Sovana, Italia |
Kuollut | 25. toukokuuta 1085 Salerno, Italia |
Paavi | |
Paavius alkoi | 22. huhtikuuta 1073 |
Paavius päättyi | 25. toukokuuta 1085 |
Edeltäjä | Aleksanteri II |
Seuraaja | Victor III |
Infobox OK |
Sulje
Gregorius teki aikanaan suuria uudistuksia, ja hänet tunnetaan parhaiten osuudestaan investituurariidassa, jossa hän joutui vastakkain keisari Henrik IV:n kanssa. Gregorius VII olikin yksi keskiajan merkittävimmistä paaveista, ja hän katsoi paavin nauttivan täydellistä käskyvaltaa niin kirkon sisällä kuin myös sen ulkopuolellakin.