rautatietunneli Sveitsissä From Wikipedia, the free encyclopedia
Gotthardin pohjatunneli (saks. Gotthard-Basistunnel, ital. Galleria di base del San Gottardo) on 57-kilometrinen rautatietunneli Sveitsissä. Tunneli avattiin virallisesti 1. kesäkuuta 2016,[1] ja aikataulun mukainen henkilöliikenne tunnelissa alkoi 11. joulukuuta 2016.[2] Gotthardin pohjatunneli on maailman pisin rautatietunneli. Toiseksi pisin on vain kolme kilometriä lyhyempi Seikan-tunneli, joka sijaitsee Japanissa.
Gotthardin pohjatunneli Gotthard-Basistunnel |
|
---|---|
Pyöreitä, betonilla vahvistettuja tunneleita on Gotthardin pohjatunnelissa kaikkiaan 152 km. |
|
Alittaa | Glarusin Alpit, Adulan Alpit |
Paikkakunta | Urin, Graubündenin ja Ticinon kantonit |
Alkupiste | Erstfeld |
Loppupiste | Bodio |
Maa | Sveitsi |
Avattu | 1.6.2016 |
Pituus | 57,1 km |
Syvyys | 2,4 km |
Raiteita | 2 |
Ylläpitäjä | SBB |
Rautatietunneli koostuu kahdesta erillisestä, noin 40 metrin päässä toisistaan kulkevasta tunnelista, joista itäistä pitkin junat kulkevat etelään ja läntistä pohjoiseen. Itäisen tunnelin pituus on 57,104 kilometriä ja läntisen 57,017 kilometriä.[3] Tunnelit on turvallisuussyistä yhdistetty käytävällä 325 metrin välein. Kaiken kaikkiaan tunneleita, kuiluja ja kulkureittejä kaivettiin 151,8 kilometriä.
Tunnelin pohjoinen suuaukko on Rynächtin liikennepaikan (456 metriä meren pinnan yläpuolella) eteläpuolella, lähellä Altdorfia, Urin kantonissa. Eteläinen suuaukko on Pozzo Negrossa (310 metriä meren pinnan yläpuolella), Biascan lähellä, Ticinon kantonissa. Tunneli nousee keskikohtaa kohti kuljettaessa siten, että korkein kohta on 550 metriä meren pinnan yläpuolella. Tunnelissa on kaksi raiteenvaihtopaikkaa, Tujetsch (22,3 kilometrin päässä Rynächtistä) ja Polmengo (17,2 kilometrin päässä Pozzo Negrosta).[3]
Pohjatunneli liittyy laajaan hankkeeseen, jolla parannetaan Sveitsin ja Saksan sekä Italian välisiä ratayhteyksiä. Gotthardin tunneleiden lisäksi Zürichin ja Milanon välillä tulee olemaan Cenerin ja Zimmerbergin pohjatunnelit.[4] Pohjatunnelin käyttöönoton jälkeen matka-aika Zürichistä Milanoon on vuonna 2017 kolme tuntia ja 26 minuuttia[5], kun se vuonna 2016 oli neljä tuntia ja kolme minuuttia [6]. Nopeimmat junat voivat kulkea tunnelissa 250 kilometrin tuntinopeudella.[7] Tunnelin päivittäinen kapasiteetti on noin 315 junaa, josta henkilöjunien osuus on arviolta 65 (keskimäärin noin kaksi junaa tunnissa suuntaansa päiväaikaan).[8]
Gotthardin pohjatunneli korvaa osittain Gotthardin tunnelin, joka jää edelleen hitaamman tavara- ja paikallisliikenteen käyttöön.
Hankkeen toteuttaja oli AlpTransit Gotthard AG -yhtiö, joka on Sveitsin valtiollisen rautatieyhtiön SBB-CFF-FFS:n tytäryhtiö. Pohjatunnelin kokonaiskustannukset olivat 12,2 miljardia Sveitsin frangia (runsaat 11 mrd. €). Projekti kesti kaikkiaan 17 vuotta.[8]
Tunneliprojektissa tehtiin yhteensä noin neljä miljoonaa työtuntia.[9] Tunnelin rakennustöissä kuoli yhteensä yhdeksän henkilöä, kaikki louhintavaiheessa vuosina 2002–2012.[10]
Tunneleita tehtiin muun muassa kallioperästä ja tunnelien koosta riippuen sekä räjäyttämällä (36 prosenttia tunnelipituudesta) että isoilla porauslaitteistoilla (64 %). Kaivettujen kalliomassojen paino oli noin 28 miljoonaa tonnia.[9]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.