nimitys, jota käytetään Gortynin kaupungista Kreetalta löydetystä antiikin aikaisesta kreikankielisestä lakitekstistä, myös "Gortynin koodi" From Wikipedia, the free encyclopedia
Gortynin lait (Gortynin koodi) on nimitys, jota käytetään Gortynin kaupungista Kreetalta löydetystä antiikin aikaisesta kreikankielisestä lakitekstistä. Se on varhaisimpia ja parhaiten tunnettuja kreikkalaisen poliksen eli kaupunkivaltion lakeja. Lakitekstin sisältävä piirtokirjoitus on kirjoitettu 12 kivipylväästä koostuvaan seinään, ja on toiseksi pisin tunnettu koko antiikin Kreikasta Oinoandan piirtokirjoituksen jälkeen.[1][2][3]
Gortyn oli yksi antiikin Kreetan merkittävimpiä kaupunkeja, ja tunnetaan ennen kaikkea roomalaisen Creta et Cyrenen provinssin pääkaupunkina. Kaupunki oli mahdollisesti Peloponnesokselta tulleiden akhaialaisten perustama.[1] Oikeustieteen historiassa kaupunki tunnetaan ennen kaikkea sen arkeologiselta alueelta löydetystä varhaisesta lakitekstistä, joka on ajoitettu klassisen kauden alkuun vuosiin 480–450 eaa. Aiemmin tekstiä pidettiin yleisesti vielä vanhempana, ja se ajoitettiin arkaaiselle kaudelle 500-luvulle eaa., mutta uudempi tutkimus on osoittanut sen jonkin verran myöhäisemmäksi. Kreetalaiset kaupungit olivat joka tapauksessa ensimmäisiä, joissa lait kirjoitettiin ylös. Lakitekstin ansiosta Gortynin kaupungin lait tunnetaan kreikkalaisista kaupungeista parhaiten heti Ateenan jälkeen.[3] Toinen varhainen esimerkki Kreetalta ovat Dreroksen lait.
Ensimmäisen lakitekstiä sisältävän kiven (pylväästä XI) löysi ranskalainen L. Thenon vuonna 1857. Kivi oli rakennettu osaksi virran varrella ollutta myllyä. Siinä ollut teksti herätti tutkijoiden huomion, sillä se osoittautui hankalaksi tulkita. Vuonna 1878 teksti pystyttiin tulkitsemaan adoptiota koskevan lakitekstin osaksi. Bernard Haussoulier löysi vuonna 1879 lisää kiviä (pylväistä VIII–X), joiden teksti koski perintöoikeutta. Niiden teksti kopioitiin tutkimusta varten. Frederico Halbherr löysi kaikki kirjoituksen 12 tunnettua pylvästä vuonna 1884 kaivamalla seinää esiin aiemmin kopioitujen kivien kohdalta ja ympäriltä.[1]
Lakitekstin ensimmäisiä julkaisuja oli kaksi, Ernst Fabriciuksen (1884) ja Domenico Comparettin (1885) tekeminä. Lakiteksti on pisin tunnettu kreikkalainen lakikokoelma ja sitä on kutsuttu ”piirtokirjoitusten kuningattareksi”, mutta alun perin se on ollut osa paljon pidempää tekstiä.[1][4]
Lakiteksti oli kirjoitettu kaarevaan kiviseinään, joka on alun perin ollut osa jotakin rakennusta, mahdollisesti ekklesiasterionia tai oikeusistuimen kokoontumispaikkaa. Jos seinä on muodostanut täysiympyrän, sen halkaisija on ollut noin 30 metriä. Roomalaisella kaudella ensimmäisellä vuosisadalla eaa. seinä siirrettiin osaksi Gortynin tuolloin rakennettua roomalaista odeionia.[1] Tekstin sisältävät kivet ovat nykyisin nähtävissä odeionin yhteyteen kunnostetussa katetussa tilassa.
Lakitekstin tunnettu osa on kirjoitettu 12 kivipylvääseen, joissa kussakin on neljä päällekkäistä kiveä. Alun perin kussakin on ollut ilmeisesti myös viides kivi, sillä teksti katkeaa kesken, mutta seinän siirron yhteydessä alin rivi kiviä on kadonnut mahdollisesti jäätyään ensin alkuperäiselle paikalleen, jonka jälkeen ne on myöhemmin käytetty uudelleen joihinkin muihin rakennuksiin. Jokainen säilyneistä kivistä on numeroitu ilmeisesti siirtämisen yhteydessä. Kunkin pylvään korkeus on noin 1,52 metriä ja koko seinän leveys noin 9,1 metriä. Jokaisessa pylvässä viimeistä lukuun ottamatta on 53–56 tekstiriviä, ja yhteensä kirjoituksessa on noin 600 tekstiriviä.[1]
Kirjoitus on tehty bustrofedonilla, jossa kunkin pylvään ensimmäinen rivi on kirjoitettu oikealta vasemmalle ja tämän jälkeen suunta vaihtuu riveittäin vuorotellen. Kirjoituksen on tehnyt pääosin yksi henkilö, mutta loppuosan on kaivertanut joku toinen. Kirjoitus on tehty arkaaisella kreikkalaisella kirjaimistolla, jossa monien kirjainten ulkoasu poikkeaa nykyisestä (esim. ioota muistuttaa S-kirjainta, pii C-kirjainta ja sigma M-kirjainta), digamma on edelleen käytössä, eikä ei-foinikialaisia kirjaimia fii, khii, psii ja oomega vielä tunnettu. Gortynissä käytetty kirjaimisto vaikuttaa hyvin varhaiselta ja muistuttaa huomattavasti foinikialaista esikuvaa. Kirjoituksen kieli on doorilaista kreikkaa.[1]
Gortynin lakiteksti jakautuu 35 yksittäiseen lakiin. Niistä 29 muodostavat lakitekstin alkuperäisen osan, ja kuusi viimeistä ovat myöhempiä lisäyksiä. Lait käsittelevät erityisesti avio- ja seksuaalisia rikoksia, avioliittoja ja -eroja, adoptioita ja muita perhesuhteita, omistusoikeutta, perimystä sekä yksilönvapauksia ja orjien oikeuksia. Kokoelma ei säilyneessä muodossaan ole varsinainen systemaattinen lakien kokonaisuus vaan enemmänkin kokoelma erilaisia lakeja sekalaisista aiheista.[2][5]
Lakiteksti jakautuu lakeihin seuraavasti:[2][5]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.