Sweet-yhtyeen albumi 1976 From Wikipedia, the free encyclopedia
Give Us a Wink on brittiläisen Sweet-yhtyeen neljäs studioalbumi, joka julkaistiin vuoden 1976 alkupuolella.[2] Se on samalla yhtyeen ensimmäinen täysin itse säveltämä ja tuottama albumi.[3] Levy on tyylillisesti heavy metal -vaikutteinen[1] ja samalla Sweetin raskain albumi. Se on myös kuuluisa rumpusoundeistaan.[4]
Give Us a Wink Sweet | ||
---|---|---|
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | Musicland Studios, München, Länsi-Saksa, 1976 [1] | |
Julkaistu | 1976 | |
Formaatti | LP, 8-raita, CD | |
Tuottaja(t) | Sweet | |
Tyylilaji | hard rock, heavy metal | |
Kesto | 46.04 | |
Levy-yhtiö | RCA Records Capitol Records Toshiba | |
Muut kannet | ||
takakansi | ||
Listasijoitukset | ||
27. | ||
Sweetin muut studioalbumit | ||
Desolation Boulevard 1974 |
Give Us a Wink 1976 |
Off the Record 1977 |
Albumi ei yltänyt yhtyeen kotimaassa listoille,[5] mutta pääsi Yhdysvalloissa top 30:een.[6] Singlenä jo edellisvuoden puolella julkaistu ”Action” oli suuri hitti maailmanlaajuisesti,[7] ja lisäksi ”The Lies in Your Eyes” muodostui pienemmäksi hitiksi.[3]
Albumin tarkoituksellisen karusta kansitaiteesta vastasi Joe Petagno, joka oli tehnyt myös edellisvuonna ilmestyneen live-/kokoelma-albumin Strung Up kansikuvan.[8]
Vuonna 1975 ilmestynyt hitti ”Fox on the Run” merkitsi yhtyeen uralla käännekohtaa, sillä se oli ensimmäinen single, joka oli yhtyeen omaa käsialaa. Samalla loppui yhteistyö Nicky Chinnin ja Mike Chapmanin kanssa, jotka olivat tehneet yhtyeen jokaisen singlekappaleen vuodesta 1971 lähtien.[9] Tämä heijastui myös albumijulkaisuihin, sillä Give Us a Wink oli Sweetin ensimmäinen albumi, jolla kaikki kappaleet olivat sen jäsenten itse tekemiä.[3]
Ennen albumin äänittämistä Sweet oli aloittanut vuoden 1975 lopulla maailmankiertueen, joka oli samalla suurin yhtyeen uralla. Se alkoi lokakuussa Uudesta-Seelannista jatkuen Australiaan. Vuodenvaihteessa 1975–76 kiertue jatkui Yhdysvalloissa.[10]
Levy äänitettiin pääosin Musicland-studiossa Münchenissä Länsi-Saksassa, jossa The Rolling Stones oli äänittänyt vuonna 1974 ilmestyneen albuminsa It’s Only Rock ’n’ Roll.[1] Poikkeuksen tekevät kappaleet ”The Lies in Your Eyes” sekä ”Action”, joista ensin mainittu on äänitetty Air-studioilla Lontoossa ja jälkimmäinen Audio International Studiosissa.[11]
Albumilla on huomattavaa sen rumpusoundit. Münchenissä, The Arabelle Hotellin kellarissa sijaitsevan Musicland-studion vieressä oli suuri käytävä tavaratoimituksia tuovia rekkoja varten, jonka erottivat studiosta kaksi suurta äänieristettyä metalliovea. Rumpali Mick Tuckerin rummut oli sijoitettu ovien viereen, ja eräänä päivänä ovet avattiin vahingossa samalla kun Tucker oli nauhoittamassa rumpuosuuksia. Rumpujen ääni kaikui kovana läpi kellarin, ja Tucker piti kuulemastaan niin paljon, että halusi siirtää rumpusettinsä käytävän puolelle. Jälkikaiku oli kuitenkin liian suuri, ja lisäksi basisti Steve Priestillä oli vaikeuksia soittamisen kanssa, koska hän ei nähnyt rumpalia. Näin ollen Tuckerin rummut siirrettiin takaisin studioon, missä niiden ääni ohjattiin kahden suuren kaiutinkaapin kautta kellariin.[12]
Nauhoitusten aikaan studiossa vieraili muun muassa Led Zeppelin -yhtyeen basisti-kosketinsoittaja John Paul Jones. Led Zeppelin oli äänittämässä kaupungissa samanaikaisesti Presence-albumiaan, ja hän poimi Sweetiltä sen juuri keksimän rumpujenäänitystekniikan.[13]
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Avausraita ”The Lies in Your Eyes” on yhtyeen harvoja kappaleita, joissa taustalaulua on keinotekoisesti muokattu entistä korkeampien sävelten aikaansaamiseksi. ”The Lies in Your Eyes” valittiin myös singleksi, koska sitä pidettiin levyn kaupallisimpana raitana. Siitä huolimatta se osoitti yhtyeen siirtyneen teinipopista hard rock -ilmaisuun.[14] Levyn järjestyksessään toinen kappale ”Cockroach” sai innoituksensa, kun solisti Brian Connolly oli tokaissut yhtyekavereilleen ”Jumalan tähden tuota naista... minulla oli hänet sängyssäni viime yönä ja hän ryömi sinne kuin torakka (engl. cockroach).” Itse kappale on raskas, rumpuvoittoinen esitys.[15] Eniten kitaristi Andy Scottin käsialaa oleva ”Keep It In”, joka alkaa suihkukoneen ääntä imitoivalla syntetisaattorilla, on mahdollisesti koko levyn raskain kappale. B-puolen päättää Yhdysvaltain-markkinoita silmällä pitäen työstetty, maan itsenäisyyspäivän mukaan nimetty melodinen ”4th of July”.[13] Kappaleessa soittaa myös albumin ainoa yhtyeen ulkopuolinen muusikko; Trevor Griffin, joka vastaa kappaleen pianosoolosta.[3]
B-puolen aloittava kappale on ”Action”, joka singlenä ilmestyessään vuoden 1975 puolella oli suuri hitti.[7] Give Us a Winkin versio eroaa hieman singleversiosta ollen sovitettu lähemmäs levyn yleissävyä. Se on täten toinen kaikkiaan kolmesta siitä tehdystä versiosta. Alias Smith and Jones -lännensarjasta inspiraationsa saanut ”Yesterday's Rain” jatkaa levyn hard rock -voittoista, mutta melodista ilmaisua. ”White Mice” on hyvin raskas kappale, jossa lauluosuudet ovat paikoin huomattavan korkeita. Termin ”white mice” (suom. valkoiset hiiret) on epäilty liittyvän huumeisiin, mutta kitaristi Andy Scott on kertonut sen viittaavan siemennesteeseen. Levyn päättää tunnelmaltaan raskas ja synkkä ”Healer”, joka on levyn hidastempoisin kappale. ”Yesterday's Rainin” tavoin myös se on saanut innoituksensa televisiosta; science fiction -sarja Star Trekistä.[13]
Give Us a Wink ei noussut Britannian albumilistalle – kuten oli käynyt vuoden 1974 Sweet Fanny Adamsia lukuun ottamatta kaikille Sweetin studioalbumeille.[5] Yhdysvalloissa levy nousi kuitenkin menestyksekkään Amerikan-kiertueen[3] myötä sijalle 27,[6] ja ylsi Ruotsissa[16] ja Länsi-Saksassa top 10:een.[17]
Capitol Recordsin maaliskuussa 1976 julkaisema Yhdysvaltain-versio erosi hieman RCA Recordsin julkaisemasta Britannian ja muun Euroopan vastaavasta. Kappalejärjestys oli erilainen ja lisäksi mukana oli kitaristi Andy Scottin sooloversio Desolation Boulevard -albumilla ilmestyneestä kappaleesta ”Lady Starlight”.[3] Japanissa Give Us a Winkin julkaisi Toshiba-yhtiö.[18]
Brittiläisen Sounds-musiikkilehden kriitikko Barbara Charone antoi 28. helmikuuta 1976 ilmestyneessä arvostelussaan levylle kolme tähteä viidestä.[19] Samaan tulokseen päätyi myöhemmin Allmusicin James Chrispell. Hän antoi albumin kappaleista tunnustusta erityisesti raidoille ”Cockroach” ja ”Yesterday's Rain”.[20] Samoilla linjoilla olivat myös rateyourmusic.com-sivuston käyttäjät, joiden antamasta 222:sta äänestä muodostui keskiarvoksi 3.73. Saman sivuston vuoden 1976 parhaimpien levyjen listalla Give Us a Wink ylsi siten sijalle 156.[21]
Vuoden 1976 alkupuoliskolla yhtye kiersi Yhdysvalloissa toimien muun muassa Rush-yhtyeen lämmittelijänä, Sweetin lämmittelijänä toimi puolestaan entisen Free-kitaristi Paul Kossoffin Backstreet Crawler -yhtye. Päihdeongelmista kärsinyt Kossoff kuitenkin menehtyi kiertueen aikana kesken lentokonematkan, joten viimeisessä konsertissa 25. maaliskuuta 1976 Backstreet Crawlerin korvasi Sammy Hagar. Tässä konsertissa yhtyeen jäsenten ystävä, kitaristi Ritchie Blackmore nousi Sweetin kanssa lavalle encoren ajaksi esittämään Paul Kossoffin muistoksi Free-hitin ”All Right Now”.[2]
Maailmanlaajuisella kiertueella osana yhtyeen lavashow’ta olivat muun muassa synkronoidut filmit. Mick Tucker soitti rumpusoolonsa kahden suuren näytön kanssa ja lisäksi Andy Scottin kitarat syttyivät palamaan kadoten savuna ilmaan. Mukana oli myös keinotekoinen kuuden jalan suuruinen penis, joka ampui yleisöön konfetteja.[1]
A-puoli
B-puoli
”Action” (heinäkuu 1975[26], RCA Records (UK), Capitol Records (USA)[27]) |
”Action” oli ilmestynyt singlenä jo heinäkuussa 1975, ja se saavutti menestystä erityisesti Euroopassa.[7] Singleversio erosi hienokseltaan myöhemmästä Give Us a Winkin albumiversiosta.[13] |
”The Lies in Your Eyes” (tammikuu 1976[28], RCA Records[27]) |
”The Lies in Your Eyes” valittiin singleksi, koska sitä pidettiin albumin kaupallisimpana kappaleena. Se ei kuitenkaan menestynyt Britanniassa edellisten Sweet-singlejen tavoin ja pääsi sijalle 35. Länsi-Saksassa sijoitus oli kuitenkin viides.[3] Yhdysvalloissa sitä ei julkaistu lainkaan.[27] |
”4th of July” (1976[27], RCA Records) |
”4th of July” julkaistiin singlenä vain Australiassa.[27] |
Formaatti | Valtio | Levy-yhtiö ja tunnus | Julkaistu | Lähde |
---|---|---|---|---|
LP | RCA Victor RS 1036 | 1976 | [21] | |
LP | RCA LPL 1-5118 | 1976 | [29] | |
LP | RCA Victor LPL1 5118 | 1976 | [21] | |
LP | Jugoton, RCA Victor LSRCA 78001, RS 1036 | 1976 | [29] | |
LP | Capitol ST-11496 | 1976 | [21] | |
8-raita | Capitol 8XT-11496 | 1976 | [21] | |
LP | RCA VPL1-7089 | 1976 | [21] | |
LP | Toshiba ECS 67057 | 1976 | [18] | |
CD | Records RR 4084-WZ | 1990 | [21] | |
CD | Toshiba-EMI TOCP-6322 | 1990 | [21] | |
LP | Santa П94 RAT 30798 | 1994 | [29] | |
CD | BMG 74321 66011 2 | 1999 | [21] | |
CD | BMG 82876 670612 | 2005 | [21] |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.