Giánnis Rítsos
From Wikipedia, the free encyclopedia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Giánnis Rítsos, usein Jannis Ritsos[1] (kreik. Γιάννης Ρίτσος) (1. toukokuuta 1909 Monemvasiá, Kreikka[2] – 11. marraskuuta 1990 Ateena, Kreikka) oli kreikkalainen runoilija ja vasemmistoaktivisti. Toisen maailmansodan aikaan hän kuului Kreikan vastarintaliikkeeseen.[1]
| Giánnis Rítsos Jannis Ritsos |
|
|---|---|
.JPG) Giánnis Rítsoksen rintakuva Monemvasiássa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. toukokuuta 1909 Monemvasiá, Kreikka |
| Kuollut | 11. marraskuuta 1990 Ateena, Kreikka |
| Kansalaisuus | kreikkalainen |
| Ammatti | runoilija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | kreikka |
| Tuotannon kieli | kreikka |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Rítsos syntyi varakkaaseen maanomistajasukuun Monemvasiássa. Hän koki lapsena suuria menetyksiä, kun hänen äitinsä ja vanhempi veljensä kuolivat tuberkuloosiin, isä joutui mielenterveyshäiriöiden vuoksi hoitoon. Rítsos kärsi taloudellisesti jo nuorena. Kaikki tämä vaikutti syvästi hänen runouteensa. Rítsos itse oli tuberkuloosin vuoksi sairaalahoidossa 1927–1931.[3]
Rítsos liittyi 1931 Kreikan kommunistiseen puolueseen (KKE). Hänen ystäväpiirinsä pysyi työläistaustaisena. Rítsos julkaisi teoksen Traktér (Τρακτέρ, ”Traktori”, 1934), jonka herätteenä oli Vladimir Majakovskin futurismi. Vuonna 1935 ilmestyi hänen teoksensa Pyramídes (Πυραμίδες, ”Pyramidit”, 1935), ja näissä kahdessa hän pyrki saavuttamaan hauraan tasapainon niiden kahden ääripään välillä, jotka muodostuivat kommunistiseen ihanteeseen perustuvasta uskota tulevaisuuteen ja toisaalta omasta henkilökohtaisesta epätoivosta. lähde?
Hänen merkittävä runonsa Epitáfios (Επιτάφιος, 1936) rikkoi perinteisen kansanrunouden muodon ja ilmaisi hyvin selkeällä ja yksinkertaisella kielellä viestin ihmisten ykseydestä.[3] Sen jälkeen Rítsos muutti runojensa säemuodon vapaammaksi, jotta hän saattoi osuvammin ilmaista elämäntuskaa ja ahdistusta sekä rakkautta ja nuoruusmuistojaan.[2]
Ioánnis Metaxáksen oikeistodiktatuuri syntyi 1936, ja sen aikana poltettiin Epitáfios julkisesti Ateenassa Akropolis-kukkulan juurella. Rítsos vastasi suuntautumalla surrealismiin. Tänä aikana hän julkaisi runot To tragoúdi tis adelfís mou (Το τραγούδι της αδελφής μου, ”Sisareni laulu”, 1937) ja Eariní symfonía (Εαρινή συμφωνία, ”Kevään sinfonia”, 1938).[3]
Rítsos kuuluu nykyisin Kreikan 1900-luvun neljän suuren runoilijan joukkoon, jossa hänen lisäkseen ovat Kostís Palamás, Giórgos Seféris ja Odysséas Elýtis. Ranskalainen runoilija Louis Aragon on sanonut, että Rítsos oli ”aikamme suurin runoilija”. Hän oli yhdeksän kertaa ehdokkaana Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Leninin rauhanpalkinnon saadessaan hän sanoi, että ”tämä palkinto on minulle Nobelia merkittävämpi”.lähde?
Rítsos kirjoitti pääasiassa runoja, joiden sisältö on poliittinen. Harvoja poikkeuksia on Kuutamosonaatti. Runot ovat aika ajoin olleet kiellettyjä vasemmistolaisuutensa vuoksi.lähde?
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
