![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/38/Verteidigungsminister_Dr._Gerhard_Schr%25C3%25B6der_%25284909218775%2529.jpg/640px-Verteidigungsminister_Dr._Gerhard_Schr%25C3%25B6der_%25284909218775%2529.jpg&w=640&q=50)
Gerhard Schröder (CDU)
From Wikipedia, the free encyclopedia
Gerhard Schröder (11. syyskuuta 1910 Saarbrücken – 31. joulukuuta 1989) oli länsisaksalainen kristillisdemokraattista unionia (CDU) edustanut poliitikko. Hän toimi Länsi-Saksan sisäministerinä 1953–1961, ulkoministerinä 1961–1966 ja puolustusministerinä 1966–1969. Vuoden 1969 liittopresidentinvaaleissa hän hävisi niukasti sosiaalidemokraatti Gustav Heinemannille.
Gerhard Schröder | |
---|---|
![]() |
|
Länsi-Saksan sisäministeri | |
Edeltäjä | Robert Lehr |
Seuraaja | Hermann Höcherl |
Länsi-Saksan ulkoministeri | |
Edeltäjä | Heinrich von Brentano |
Seuraaja | Willy Brandt |
Länsi-Saksan puolustusministeri | |
Edeltäjä | Kai-Uwe von Hassel |
Seuraaja | Helmut Schmidt |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. syyskuuta 1910 Saarbrücken, Saksan keisarikunta |
Kuollut | 31. joulukuuta 1989 (79 vuotta) Kampen, Länsi-Saksa |
Tiedot | |
Puolue | CDU |
Infobox OK |
Saarbrückeniläisen rautatievirkailijan pojaksi syntynyt Schröder opiskeli oikeustiedettä Königsbergin yliopistossa, kaksi lukukautta Edinburghin yliopistossa Skotlannissa ja lopuksi Bonnin yliopistossa. Hän toimi asianajajana 1930-luvulla, liittyi Hitlerin kansallissosialistiseen puolueeseen ja myös sen puolisotilaalliseen Sturmabteilungiin ja palveli sitten Natsi-Saksan asevoimissa rivimiehenä. Sodan jälkeen hän jatkoi lakimiehenä elinkeinoelämän palveluksessa, kunnes tuli valituksi liittopäiville CDU:n edustajana 1949.[1]
Sisäministerinä 1953–1961 Schröder ajoi voimakkaasti kommunistisen puolueen kieltämistä Länsi-Saksassa, mikä toteutuikin. Hänen nimittämisensä ulkoministeriksi herätti oppositiossa kritiikkiä hänen natsitaustansa vuoksi. Siinä virassa hän korosti hyviä suhteita Yhdysvaltoihin mutta halusi myös neutralisoida suhteita Puolan ja muiden Neuvostoliiton valtapiiriin joutuneitten Itä-Euroopan maiden kanssa.[1]