![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3d/October_2023_Gaza%25E2%2588%2592Israel_conflict.svg/langfi-640px-October_2023_Gaza%25E2%2588%2592Israel_conflict.svg.png&w=640&q=50)
Gazan sota 2023–
aseellinen konflikti / From Wikipedia, the free encyclopedia
Gazan sota on Israelin ja palestiinalaisen islamistisen terroristijärjestö Hamasin välinen aseellinen konflikti, joka alkoi Hamasin tehtyä terrori-iskun Gazan kaistalta Israelin puolelle 7. lokakuuta 2023. Seuraavana päivänä Israel julisti sotatilan[26]. Sota on osa laajempaa Israelin ja Palestiinan välistä konfliktia. Hamasin iskuissa kuoli yhteensä 1 139 ihmistä, joista 764 oli siviilejä ja 373 israelilaisiin turvallisuusjoukkoihin kuuluvia henkilöitä. Lisäksi Hamas otti noin 250 panttivankia.[27][28] Vuorokauden sisällä Hamasin iskuista Israelin asevoimat aloitti viikkoja kestäneet ilmaiskut Gazaan[29] ja laajensi operaation myöhemmin maahyökkäykseksi.[30][31]
Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita. |
Gazan sota 2023 | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Israelin–Palestiinan konfliktia | |||||||
Konfliktin tilanne. Punaisella Gazan kaista ja keltaisella Israelissa evakuoidut alueet. Punaisella katkoviivalla palestiinalaishyökkääjän hallitsemat alueet laajimmillaan ja sinisellä katkoviivalla Israelin evakuoitavaksi määrämä alue Gazan kaistalla. | |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
|
|||||||
Komentajat | |||||||
Vahvuudet | |||||||
noin 30 000[12]–40 000[13] Hamasin ja sen liitolaisten taistelijoita Gazan alueella. |
|||||||
Tappiot | |||||||
Yhteensä |
Yhteensä | ||||||
1Uhrien joukossa on paljon muita kansallisuuksia kuin israelilaisia. |
Sodassa on kuollut Gazan terveysministeriön mukaan 24. toukokuuta mennessä ainakin 35 709 ihmistä. Lähes 80 000 ihmistä on loukkaantunut.[28][lower-alpha 5] Lisäksi ainakin 512 ihmistä on tapettu Länsirannalla.[28] Ihmisiä on kuollut myös muualla Israelissa sekä Etelä-Libanonissa ja Syyriassa. Israelin asevoimat sanoo tappaneensa noin 13 000 Hamasin taistelijaa sodan alkamisen jälkeen.[33]
Sota on ollut Gazan kaistan humanitaarisen tilanteen kannalta tuhoisa. Lähes koko Gazan infrastruktuuri on romahtanut Israelin iskujen myötä, eikä alueella ei ole ruokaa tai puhdasta vettä eikä toimivaa jäte- tai terveydenhuoltoa. Lähes koko Gazan 2,3-miljoonaisen väestön on arvioitu olevan alueen sisäisinä pakolaisina.[34][35] Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin mukaan tammikuuhun 2024 mennessä Israelin armeija oli tappanut konfliktin aikana keskimäärin 250 palestiinalaista päivässä, mikä on enemmän päiväkohtaisia kuolemia kuin missään muussa 2000-luvun merkittävässä konfliktissa.[36]
Gazan sodalla on ollut merkittäviä kansainvälisiä vaikutuksia. Israel on saanut sodan aikana merkittävää poliittista ja sotilaallista tukea perinteisiltä läntisiltä liittolaisiltaan, erityisesti Yhdysvalloilta ja Saksalta.[37][38] Joulukuussa 2023 Etelä-Afrikka nosti Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisessä tuomioistuimessa kanteen, joka syyttää Israelia kansanmurhasta Gazan kaistalla. Tammikuussa 2024 tuomioistuin määräsi välipäätöksessään, että Israelin on tehtävä kaikki voitava estääkseen kansanmurhaan johtavat toimet Gazassa.[39]
Sota on lietsonut myös rinnakkaiskonflikteja. Jemenin huthit alkoivat marraskuussa kohdistaa Punaisellamerellä kauppa-aluksiin iskuja, joiden tarkoitus on ryhmän mukaan tukea Palestiinaa.[40] Israel on tehnyt iskuja myös Gazan kaistan ja Länsirannan ulkopuolelle. Israelin tekemä isku Iranin suurlähetystöön Syyriassa johti Iranin ilmaiskuihin Israelissa.[41] Kesällä 2024 tilanne on kiristynyt myös Israelin pohjoisrajalla Libanonin kanssa, jossa Israel ja Iranin tukema Hizbollah ovat tulittaneet toisiaan raja-alueella lähes päivittäin Gazan sodan alkamisen jälkeen.[42]