Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus
ydinonnettomuus Japanissa 2011 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus (jap. 福島第一原子力発電所事故, Fukushima daiichi genshiryokuhatsudensho jiko) oli sydämen sulamisonnettomuus kolmessa ydinreaktorissa Japanin itärannikolla, 250 kilometriä Tokiosta pohjoiseen. Onnettomuuden aiheutti 11. maaliskuuta 2011 tapahtunut Tōhokun maanjäristys ja sitä seurannut tsunami. Fukushima Daiichi -ydinvoimalan reaktorit 1, 2 ja 3 olivat pysähtyneet automaattisesti maanjäristyksen seurauksena. Maanjäristys vahingoitti sähkölinjoja, ja voimalaitos menetti yhteyden Japanin sähköverkkoon. Sen jälkeen laitos tuotti sähköä jäähdytysjärjestelmille dieselgeneraattoreilla. Noin 50 minuuttia myöhemmin tsunami tuhosi dieselgeneraattorit, ja voimalaitos jäi yli viikoksi kokonaan ilman sähköä. Yksi kerrallaan laitoksen jäähdytysjärjestelmät pysähtyivät. Kolmen reaktorin sydämessä polttoaine ylikuumeni ja lopulta suli. Radioaktiivisia aineita vapautui reaktorin polttoaineesta suojarakennukseen ja myöhemmin sieltä ympäristöön.[2]
Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus | |
---|---|
Satelliittikuva tuhoutuneista reaktorirakennuksista 16. maaliskuuta 2011. |
|
Päivämäärä | 11. maaliskuuta 2011 |
Tapahtumapaikka |
Fukushiman prefektuuri, Japani (37°25′17″N, 141°01′57″E) |
Syy | maanjäristystä ja tsunamia seurasi INES-luokan 7 onnettomuus ydinvoimalassa |
Loukkaantuneita | 16 työntekijää loukkaantui vetyräjähdyksissä[1] |
Infobox OK |
Onnettomuus luokiteltiin seitsenportaisella INES-asteikolla korkeimpaan luokkaan 7.[3] Se oli maailman toiseksi pahin ydinonnettomuus Tšernobylin onnettomuuden jälkeen.[4] Noin 30 kilometrin säteeltä voimalaitoksen ympäriltä evakuoitiin noin 163 000 henkilöä.[5] Suojelutoimenpiteiden ansiosta ihmisten saamat säteilyannokset jäivät vähäisiksi. Toisaalta itse evakuointi aiheutti kuolemantapauksia. Suoria säteilyn haittavaikutuksia ei ole havaittu.[4] WHO:n arvion mukaan säteilyaltistus saattaa hieman lisätä eniten altistuneiden ihmisten ja laitoksen työntekijöiden syöpäriskiä. Riskin kasvu on kuitenkin niin pieni, että sitä ei voida tilastollisesti havaita syöpään sairastuneiden lukumäärässä.[6]