![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d2/FreeBSD.png/640px-FreeBSD.png&w=640&q=50)
FreeBSD
käyttöjärjestelmä / From Wikipedia, the free encyclopedia
FreeBSD on vapaa Unixin kaltainen käyttöjärjestelmä. FreeBSD-projekti on erityisesti keskittynyt luomaan tehokasta käyttöjärjestelmää PowerPC-, PC98-, Sparc64-, Intel- ja AMD-yhteensopiville tietokoneille.
FreeBSD | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() FreeBSD:n aloitusruutu. |
|||||||
Kehittäjä | FreeBSD-projekti | ||||||
Tuoteperhe | BSD | ||||||
Toiminnallinen tila | toiminnassa | ||||||
Julkaistu | 1. marraskuuta 1993 | ||||||
Viimeisin vakaa versio | 14.1 ()[1] | ||||||
Ytimen tyyppi | monoliittinen ydin | ||||||
Käyttöliittymä |
graafinen, komentoliittymä |
||||||
Lähdekoodimalli | avoin lähdekoodi | ||||||
Lisenssi | BSD | ||||||
|
|||||||
Aiheesta muualla | |||||||
FreeBSD | |||||||
Versiohallinta | |||||||
Infobox OKNimi-testi OK |
Tunnettuja FreeBSD-johdannaisia ovat muun muassa DragonFly BSD, GhostBSD, MidnightBSD ja PC-BSD.
FreeBSD tukee myös ladattavia ytimen moduuleja.[2]
Vuonna 2020 FreeBSD-projekti siirsi kehitykseen käytettävän versionhallinnan Subversionista Gitiin.[3]
FreeBSD on suosituin BSD-jakeluista. Se on suhteellisen suosittu palvelintietokoneiden käyttöjärjestelmänä. FreeBSD on Linux-jakeluista poiketen kokonainen käyttöjärjestelmä, jota ei koota vapaavalintaisista osista (käynnistyslataaja ja käyttäjätila ovat kiinteä osa). FreeBSD:llä on mahdollista käyttää useimpia Linux-käyttöjärjestelmälle luotuja sovellusohjelmia. Työpöytäkäytössä FreeBSD:n suosioksi on arveltu noin 0,15–0,2 maailmanlaajuisesti prosenttia[4].
Yksi FreeBSD:llä käytettävistä suosituista sovellusohjelmista on Linux-binääritiedosto Google Chrome -verkkoselaimesta. Sitä käyttämällä FreeBSD tulee tunnistetuksi Linuxina, joten osa FreeBSD:n suosiosta tulee merkityksi Linux-sarakkeeseen erilaisilla käyttöä verkkoselaamisesta mittaavilla sivustoilla.lähde?
Työpöytäkäytössä FreeBSD on mahdollista käynnistää USB-porttiin kiinnitetyltä muistitikulta. Harrastajat boottaavat FreeBSD:n myös Raspberry Pi -tietokoneeseen tai vastaavaan asetetulta Secure Digital (SD) -muistikortilta.