Filhelleenit (kreik. filhellēn ’kreikkalaisten ystävä’) olivat eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia sivistyneistön edustajia, jotka tukivat kreikkalaisten vapaussotaa ja itsenäisyyttä 1820-luvulla.[1] Filhelleenisen liikkeen keskuspaikkana oli Genève, ja se edusti vastareaktiota yleiseurooppalaiselle taantumukselle.
Filhelleenit olivat usein aristokraattisia, klassillisesti koulutettuja nuoria miehiä, jotka pitivät itseään antiikin sivistyksen puolustajina. Heidän vaikutuksensa Euroopan yleiseen mielipiteeseen oli suuri. Muutamat heistä, kuten lordi Byron, liittyivät kreikkalaisten vapaustaistelijoiden riveihin ja osallistuivat sotatoimiin. Rahallista tukea saatiin eri puolilta, huomattavassa määrin muun muassa Baijerin kuninkaalta Ludvig I:ltä. Ase kädessä Kreikan puolesta taistelleita lienee ollut noin 940.[1]
Ensimmäinen filhelleenien järjestö perustettiin elokuussa 1821 vapaustaistelun alettua. Filhelleenien vaikutuksesta suurvaltojen Kreikan-politiikka muuttui suosiollisemmaksi.
- Lordi Byron
- Louis Dupré
- Johann Wolfgang von Goethe
- Wilhelm von Humboldt
- Friedrich Hölderlin
- Samuel Gridley Howe
- Victor Hugo
- August Myhrberg
- Wilhelm Müller
- Alfred de Musset
- Aleksandr Puškin
- Friedrich Schiller
- Albert Schott
- Percy Bysshe Shelley
- Friedrich Wilhelm von Thiersch
- Ludvig I
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.