![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Zografos-Makriyannis_24_I_Ellas_evgomonousa_List_of_Philhellenes.jpg/640px-Zografos-Makriyannis_24_I_Ellas_evgomonousa_List_of_Philhellenes.jpg&w=640&q=50)
Filhelleenit
From Wikipedia, the free encyclopedia
Filhelleenit (kreik. filhellēn ’kreikkalaisten ystävä’) olivat eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia sivistyneistön edustajia, jotka tukivat kreikkalaisten vapaussotaa ja itsenäisyyttä 1820-luvulla.[1] Filhelleenisen liikkeen keskuspaikkana oli Genève, ja se edusti vastareaktiota yleiseurooppalaiselle taantumukselle.
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Zografos-Makriyannis_24_I_Ellas_evgomonousa_List_of_Philhellenes.jpg/640px-Zografos-Makriyannis_24_I_Ellas_evgomonousa_List_of_Philhellenes.jpg)
Filhelleenit olivat usein aristokraattisia, klassillisesti koulutettuja nuoria miehiä, jotka pitivät itseään antiikin sivistyksen puolustajina. Heidän vaikutuksensa Euroopan yleiseen mielipiteeseen oli suuri. Muutamat heistä, kuten lordi Byron, liittyivät kreikkalaisten vapaustaistelijoiden riveihin ja osallistuivat sotatoimiin. Rahallista tukea saatiin eri puolilta, huomattavassa määrin muun muassa Baijerin kuninkaalta Ludvig I:ltä. Ase kädessä Kreikan puolesta taistelleita lienee ollut noin 940.[1]
Ensimmäinen filhelleenien järjestö perustettiin elokuussa 1821 vapaustaistelun alettua. Filhelleenien vaikutuksesta suurvaltojen Kreikan-politiikka muuttui suosiollisemmaksi.