Fensyklidiini

Fensyklidiini eli PCP on dissosiatiivinen päihde, jota aiemmin käytettiin suonensisäisenä anestesialääkkeenä. Lyhenne "PCP" tulee aineen englanninkielisen kemiallisen nimen 1-(1-PhenylCyclohexyl)Piperidine alkukirjaimista.

Fensyklidiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
1-(1-fenyylisykloheksyyli)piperidiini
Tunnisteet
CAS-numero	77-10-1
ATC-koodi	?
PubChem CID	6468
DrugBank	DB03575
Kemialliset tiedot
Kaava	C17H25N
Moolimassa	243,387
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	?
Metabolia	hepaattinen
Puoliintumisaika	7–46 tuntia
Ekskreetio	renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	X(AU) X(US)
Reseptiluokitus	Schedule I (CA)Class A (UK) Schedule II(US)
Antotapa	inhalaatio (polttaminen), insuffilaatio, oraalinen

Historia

Vuonna 1926 syntetisoitiin PCP:n esiaste PCC, josta 1950-luvulla syntetisoitiin PCP jonka patentoi lääkeyhtiö Parke-Davis. Anestesialääkkeen kauppanimeksi tuli Sernyl, mutta sen käytöstä luovuttiin 1960-luvun puolivälissä^lähde?, koska sillä oli voimakkaita neurotoksisia ja hallusinaatioita aiheuttavia sivuvaikutuksia sekä pitkä puoliintumisaika. PCP palasi kuitenkin myöhemmin^milloin? markkinoille Sernylan-nimisenä eläinlääketieteen nukutusaineena^lähde?, mutta jälleen sen käytöstä luovuttiin.^lähde?

Päihdekäyttö

Voimakkaiden psykoaktiivisten vaikutusten myötä PCP:tä on käytetty myös päihteenä, koska sitä on helppo ja halpa valmistaa. Päihteenä se ilmestyi katukäyttöön 1960-luvulla. PCP:tä valmistetaan laittomissa laboratorioissa ja myydään kadulla mm. enkelipölynä. PCP:tä voidaan syödä tabletteina tai siitä valmistettua jauhetta nuuskataan tai poltetaan. PCP:tä on saatavilla myös nesteenä, jota voidaan imeyttää muihin materiaaleihin ja polttaa. PCP:n vaikutus kestää muutaman tunnin jota seuraa lyhyt vieroitusvaihe, jolloin käyttäjä voi olla ärtyisä ja masentunut.^lähde?

PCP:tä kidemäisenä ja liuenneena

Huumetesteissä PCP voidaan havaita virtsasta noin 48 tunnin ajan viimeisestä käyttöhetkestä lähtien. Kroonikkokäyttäjien virtsasta aine voidaan havaita jopa viikon kuluttua viimeisestä käyttökerrasta. Suomessa PCP on harvinainen päihde, eikä se ole enää myöskään muodissa Yhdysvalloissa.^lähde?

Vaikutukset

PCP:n vaikutukset vaihtelevat käyttäjäkohtaisesti. Sen psyykkisiksi vaikutuksiksi on mainittu euforia, häiriöt paikan- ja ajantajunnassa, ajatusten sekavuus ja irrallisuudentunne ympäristöstä ja omasta ruumiista. Fyysisiä vaikutuksia voivat olla kiputunnon väheneminen, lihaskoordinaation heikkeneminen, huimaus, kohonnut pintaverenkierto, hikoilu sekä silmien nykiminen. Myös itsetuhoisuutta ja etenkin väkivaltaisuutta on havaittu PCP:n käyttäjillä – lähinnä siitä se tunnetaan populaarikulttuurissa, vaikka James A Inciardin mukaan väkivaltaisuutta on lähinnä muutenkin väkivaltaisilla.^lähde? Yliannostus voi aiheuttaa kouristelua, koomatilan tai jopa kuoleman.^lähde?

Synteesi

Fensyklidiiniä voidaan valmistaa usealla tavalla, joissa monista on välituotteena piperidinosykloheksaanikarbonitriili. Eräs synteesi lähtee sykloheksanonista, joka reagoi natriumvetysulfiitin kanssa muodostaen sulfiittiadditiotuotteen. Tämä välituote reagoi piperidiinin ja syanidisuolan kanssa piperidinosykloheksaanikarbonitriiliksi, josta muodostuu fensyklidiiniä fenyylimagnesiumbromidin kanssa reagoidessaan.^[1]

Katso myös

• PCPr

Lähteet

1. Richard R. Laing: Hallucinogens, s. 167–168. Academic Press, 2003. ISBN 9780124339514 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 3.7.2014). (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Inciardi, James A. (1992). The War on Drugs II. Mayfield Publishing Company. ISBN 1-55934-016-9.
• PCP Erowid-tietokannassa
• NIDA InfoFacts: PCP (Arkistoitu – Internet Archive)
• Terveysportti, metatesaurus: Fensyklidiini
• PubChem: Phencyclidine (englanniksi)
• DrugBank: Phencyclidine (englanniksi)
• KEGG: Phencyclidine (englanniksi)