Euroopan unionin sisämarkkinat
From Wikipedia, the free encyclopedia
Euroopan unionin sisämarkkinat on kokonaisuus, joka käsittää Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden välisten kaupan esteiden poistamista kaupankäynnin vilkastuttamiseksi. Brittiläisessä kielenkäytössä Euroopan unionin sisämarkkinoihin viitataan yhteismarkkinoiden kehittyneenä muotona, single market.lähde?
EU:lla on myös muita sisämarkkinaulottuvuuksia, kuten Euroopan vapaakauppajärjestöön (EFTA) kuuluvia maita varten muodostettu Euroopan talousalue (ETA), johon kuuluvat EFTA:n kautta Islanti, Liechtenstein ja Norja. Sveitsi ei voi kuulua ETA:han suoraan, koska asiasta on kansanäänestyspäätös. Tämän vuoksi Sveitsi teki EFTA:sta riippumatta suoran sopimuksen EU:n kanssa samankaltaisista järjestelyistä kuin minkä muut EFTA-maat tekivät yhdessä EFTA:n kautta.lähde?
Muita sisämarkkinoiden kaltaisia yhteismarkkinoita pidemmälle meneviä kauppa-alueita ovat Caricomin yhteismarkkina, johon kuitenkin englannin kielellä viitataan jo sisämarkkinana sekä Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvoston yhteismarkkina.lähde?
Sisämarkkinoiden luomista pidetään yhtenä EU:n tärkeimmistä saavutuksista. Jäsenvaltioiden välisen kaupan ja vapaan kilpailun rajoitukset on vähitellen poistettu, mutta sisämarkkinat eivät vielä merkitse yhtä ainoaa talousaluetta. Jotkin talouden alat, lähinnä julkiset palvelut, on jätetty kansallisen lainsäädännön alaisuuteen ja yksittäisillä EU-mailla on edelleen päävastuu omasta verotuksestaan ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.[1]