Etelä-Afrikan reformoidut kirkot
From Wikipedia, the free encyclopedia
Etelä-Afrikan reformoidut kirkot tai Afrikaanerikirkot ovat eteläafrikkalaisia kalvinistisia kirkkoja, jotka saivat alkunsa hollantilaisten siirtolaisten asetuttua Kapmaahan vuonna 1652. Etelä-Afrikan reformoidut ovat jakautuneet kolmeen pääsuuntaan: Nederduitse Gereformeerde Kerkiin, Nederduitse Hervormde Kerkiin ja Gereformeerde Kerkiin. Näistä Nederduitse Gereformeerde Kerk on ylivoimaisesti suurin ja vaikutusvaltaisin; Nederduitse Hervormde Kerk kannatus on pääsääntöisesti Transvaalin alueella ja Gereformeerde Kerkiin on kirkoista konservatiivisin ja raamatuntulkinnaltaan ehdottomin.[1] Etelä-Afrikan reformoitujen kirkkojen jäsenmäärä on noin 3 miljoonaa henkeä ja niillä on 1 263 seurakuntaa.[2]
Kirkko noudattaa kalvinistista teologiaa, jonka mukaan Jumala hallitsee koko syntistä maailmaa ja Kristuksen pelastustyö ulottuu ihmisten sielujen lisäksi myös ihmisten kulttuuriin Pyhän Hengen vaikutuksen kautta. Ajatus myös ihmisten kulttuuriin ulottuvasta pelastuksesta sai Etelä-Afrikan reformoidut kristityt työskentelmään rakentaakseen uuden Jerusalemin maahan ja afrikaanerit näkevät itsensä Jumalalle kuuliaisena kansana, jotka rakentavat kristillistä yhteiskuntaa. Afrikaanerit ovat perinteisesti verranneet itseään Jumalan valittuun kansaan ja tämän vuoksi kirkon teologia on painottunut voimakkaasti vanhatestamentillisiin käsitteisiin.[1]
Etelä-Afrikan reformoitujen kirkkojen oppi perustuu Heidelbergin katekismukseen, Confessio Belgicaan ja Dordtin kanoneihin.[2]