From Wikipedia, the free encyclopedia
Etelänmerinorsu eli etelänisohylje[2] (Mirounga leonina) on suurikokoinen varsinaisiin hylkeisiin (Phocidae) kuuluva merinisäkäs. Se on saanut nimensä suuren kokonsa sekä aikuisen uroksen kärsämäisen kuonon takia. Etelänmerinorsujen lukumääräksi on arvioitu noin 650 000 yksilöä.[1]
Etelänmerinorsu | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
Heimo: | Hylkeet Phocidae |
Suku: | Norsuhylkeet Mirounga |
Laji: | leonina |
Kaksiosainen nimi | |
Mirounga leonina |
|
Etelänmerinorsun levinneisyysalue |
|
Katso myös | |
Urosmerinorsu voi kasvaa 6,5 metriä pitkäksi ja painaa jopa 3600 kg. Naaraat ovat paljon pienempiä.
Etelänmerinorsut elävät lähellä Etelämannerta. Niitä oli ennen paljon Tasmaniassa, mutta ne on sieltä metsästetty liki sukupuuttoon. Niitä nähdään toisinaan Uudessa-Seelannissa ja Etelä-Afrikassa. Puolet kokonaiskannasta pesii Etelä-Georgian saarilla; muut pesimäalueet ovat Macquariensaari, Heardinsaari ja Kerguelen.
Etelänmerinorsut saalistavat ennen kaikkea mustekaloja.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.