![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/58/Eerovare1945.jpg/640px-Eerovare1945.jpg&w=640&q=50)
Eero Väre
suomalainen muusikko ja laulaja / From Wikipedia, the free encyclopedia
Eero Väre (oik. Wäre; 22. helmikuuta 1913 Turku – 11. kesäkuuta 1972 Helsinki)[1] oli suomalainen muusikko ja laulaja.
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/58/Eerovare1945.jpg/640px-Eerovare1945.jpg)
Väre aloitti 1930-luvulla Ramblers-orkesterissa puhallinsoittajana ja viulistina [2], mutta hän ryhtyi vuosikymmenen lopulla opiskelemaan laulua ja myöhemmin myös viulunsoittoa. Joulukuussa 1940 Väre lauloi levylle muun muassa 28 Toivo Kärjen säveltämää ja sovittamaa kappaletta [3][4] ja kesäkuussa 1942 vielä 35 [5][6] . Väre olikin 1940-luvulla Henry Theelin ohella Suomen suosituimpia laulajia. Sodan jälkeen hän soitti muun muassa Erkki Ahon ja Ossi Aallon orkestereissa [7][8] Lokakuussa 1949 Yleisradio järjesti iskemäkilpailun. Sen voitti Kullervo Linnan-Tapio Lahtisen valssi ”Kultainen nuoruus”, jonka Väre levytti ja nousi suureen suosioon. Väre oli vuodesta 1953 Kipparikvartetin 2. tenori ja perusti 1960-luvulla myös oman orkesterinsa. Lisäksi Väre toimi 1950- ja 1960-luvuilla yksityisenä laulunopettajana, ja oppilaisiin lukeutuu monia sittemmin suosituksi tulleita laulajia. Laulumenestyksestään huolimatta Väre ei pitänyt itseään laulajana vaan enemmänkin laulavana muusikkona.