Kirjodurra eli koristedurra,[1] (Sorghum bicolor) on yksivuotinen suurikokoinen heinälaji, jota yleiskielessä kutsutaan usein pelkästään durraksi.[2] Se on yksi maailman tärkeimpiä viljakasveja ja on kotoisin trooppisesta Afrikasta.

Pikafaktoja Tieteellinen luokittelu, Kaksiosainen nimi ...
Kirjodurra
Thumb
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Kladi: Commelinids
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Durrat Sorghum
Laji: bicolor
Kaksiosainen nimi

Sorghum bicolor
(L.) Moench

Katso myös

  Kirjodurra Wikispeciesissä
  Kirjodurra Commonsissa

Sulje
Thumb
Sorghum bicolor Moderne

Kirjodurraa käytetään ihmisten ja kotieläinten ravinnoksi Afrikassa, Intiassa ja Etelä-Amerikassa. Afrikassa sen käyttö on edelleen yleisintä. Kirjodurra on vehnän, kauran, maissin ja ohran ohella yksi maailman viidestä käytetyimmästä viljasta.[3]

Ulkonäkö ja koko

Kirjodurra on hyvin muunteleva laji. Sen korkeus vaihtelee alle metrin ja jopa kahdeksan metrin välillä.[4] Pohjoismaissa kasvaessaan se tulee 75–150 senttimetriä korkeaksi. Kirjodurran korret ovat pystyjä, ne kasvavat yksittäin tai muutaman ryhmissä. Lehtilavat ovat 2–5 cm leveät, karheareunaiset ja alaosastaan karvaiset yläpuolelta.[5] Vahapintaisuutensa vuoksi ne kestävät kuivuutta paremmin kuin esimerkiksi maissin lehdet.

Kirjodurran kukintona on tiheä röyhy. Tähkylöistä alemmat ovat 4–6 millimetriä pitkiä, väriltään vaaleankeltaisesta mustahkoon. Tähkylöiden vihneet ovat 0,5–1 cm pitkiä.[5]

Viljely

Durraa voi viljellä alueilla, joissa ilmasto on liian kuuma ja kuiva maissille, esimerkiksi Teksasissa, ja laajoissa osissa Afrikkaa ja Aasiaa. Viljelyalaa rajoittaa minimilämpötila: jos yölämpötilat tähkänmuodostusaikana jäävät alle 12 °C viikon ajan, sato on hyvin pieni. Itämisaikana maan lämpötilan pitää olla 15 °C. Durran varsi on vihreä.[6]

Käyttö

Lisätietoja Kymmenen suurinta durran tuottajaa vuonna 2018 (miljoonaa tonnia) ...
Kymmenen suurinta durran tuottajaa
vuonna 2018 (miljoonaa tonnia)
 Yhdysvallat9,271
 Nigeria6,862
 Sudan4,953
 Etiopia4,932
 Intia4,800
 Meksiko4,531
 Brasilia2,273
 Kiina2,192
 Niger2,100
 Burkina Faso1,930
Lähde: Food & Agriculture Organisation
of the United Nations (FAO)
[7]
Sulje

Durrasta tehdään rieskatyyppistä leipää eli rotia, dosa-ohukaisia, puuroa ja velliä, ja sitä syödään paistettuna ja riisin tapaan keitettynä. Intiassa roti-rieska on yleisin tapa syödä durraa, kun taas Kiinassa durraa syödään riisin tapaan keitettynä tai höyrytettynä. Afrikassa siitä tehdään usein kuskusia tai puuroa.[8] Yhdysvalloissa durraa käytetään lähinnä rehuna.[6] Durran jyviä keitetään, paistetaan, höyrytetään hiutaleiksi tai niistä jauhetaan jauhoja.

Durran käyttöä biopolttoaineena on myös tutkittu. Siihen käyttöön kasvista jalostetaan lajikkeita, jotka tuottavat biomassaa nopeasti, eivät niinkään jyväsatoa.[3]

Kiinassa durrasta valmistetaan erilasia baijiuviinoja (白酒) kuten Moutai (茅台酒) ja Er Guo Tou (二锅头).

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand in your browser!

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.

Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.