Dregovitšit
From Wikipedia, the free encyclopedia
Dregovitšit (kirkkoslaaviksi дьрьговичи, dregovitši, valkoven. дрыгавічы́) olivat Dneprin oikeanpuoleisen sivuhaaran Pripetin valuma-alueella ja Dneprin yläjuoksun oikeapuoleisella maa-alueella elänyt itäslaavilainen heimoyhteisö.[1][2] Tarkkoja rajoja heimon asuinalueelle ei ole osattu linjata. Asutuksen jäänteitä on löydetty Pripetin varren arkeologisilta kaivauksilta 800–900 -luvuilta jaa. Näissä kaivauksissa on löydetty maatalouteen ja asutukseen liittyviä rakenteita.[1] Heimon elinkeinoja olivat muun muassa maatalous ja käsityöt.[3]
Alueen hallintokeskus oli Turau ja alue muodosti Turaun ja Pinskin ruhtinaskunnan (900–1300 -luvuilla). 900-luvulla dregovitšien maista tuli osa Kiovan Rusia. [3][4][1] Luoteisin osa heimoyhteisön maista liittyi Polatskin ruhtinaskuntaan. [1]
Dregovitšejä pidetään yhtenä valkovenäläisten kantaheimoista. [5]
- Venäläinen näkemys itäisen Keski-Euroopan heimoista 600- ja 700-luvuilla (venäjäksi). Dregovitšit (Дреговичи) mainitaan vihreän alueen keskiosassa Turovin pohjoispuolella.
- Ukrainalainen näkemys itäslaavilaisista heimoista ajanjaksolla 700–850 jaa. (englanniksi).
- Keskiaikaisen Turaun rakennusten jäänteitä: kirkon perustaa Turaun linnanmäellä.