Dimíni
From Wikipedia, the free encyclopedia
Dimíni (kreik. Διμήνι) on Kreikan kaupunki, joka kuuluu hallinnollisesti Vóloksen kuntaan, Magnesian alueyksikköön ja Thessalian alueeseen. Aiemmin kaupunki kuului Aisonían kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Vóloksen kunnan Aisonían kunnallisyksikköön. Kaupungin väkiluku on 2 261 (vuonna 2011).[1]
| Dimíni Διμήνι |
|
|---|---|
  Dimíni |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kreikka |
| Alue | Thessalia |
| Alueyksikkö | Magnesia |
| Kunta | Vólos |
| Kunnallisyksikkö | Aisonía |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kaupunki |
| – Kallikrates-koodi | 2401030101 |
| Väkiluku (2011) | 2 261[1] |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Dimíni sijaitsee noin viisi kilometriä Vóloksen kaupungista länteen.[2] Dimíni muodostaa myös laajemman kaupunkiyhdyskunnan (Δημοτική Κοινότητα Διμηνίου, Dimotikí Koinótita Diminíou), johon kuuluvat varsinaisen Dimínin kaupungin lisäksi kylät Kákkavos ja Palioúri. Koko yhdyskunnan väkiluku on 2 279.[1]
Neoliittinen asutus
Dimíni tunnetaan ennen kaikkea esihistoriallisen asutuksen paikkana. Arkeologinen kohde sijaitsee nykyisen kaupungin pohjoispuolella.[3] Paikalla oli kylä jo myöhäisellä kivikaudella. Sen muinaista nimeä ei tunneta, joten siihen viitataan nykyisen kaupungin nimellä. Asutus sijaitsi lähellä mesoliittisen kivikauden asutusta Sésklossa.[4]
Dimíni on yksi Kreikan merkittävimpiä ja parhaiten tunnettuja myöhäisen neoliittisen kauden asutuksia. Se ajoitetaan niin sanottuun myöhäisneoliittiseen kivikauteen 4000-luvun eaa. lopulle. Asutus sijaitsi muinoin noin kilometrin ja nykyisin noin kolme kilometriä merenrannasta. Kylässä oli noin 30–40 taloa ja siinä asui noin 200–300 asukasta.[2] Asutuksen koko on ollut noin 30 000 neliömetriä.[5]
Kylä oli ajalle harvinaisesti linnoitettu kuudella sisäkkäisellä muurilla. Muureissa ei ollut torneja. Muurikehien keskustassa on piha sekä pylvästalo, eräänlainen neoliittinen megaron.[2][5] Keramiikan kuvioina oli spiraaleja, meandereja eli mutkittelevia aaltoviivoja sekä shakkiruutuja.[6]
Pronssikautinen asutus
- Pääartikkeli: Iolkos
Dimínin alue oli asuttu edelleen mykeneläisellä pronssikaudella. Varhaisella tai keskisellä pronssikaudella asutus siirtyi alemmaksi noin 150 metriä kaakkoon neoliittisen asutuksen paikasta. Se on mahdollisesti sama kuin Iolkos, joka tunnetaan kreikkalaisessa mytologiassa paikkana, josta argonautit lähtivät retkelleen. Asutus on perustettu 1400-luvulla eaa. ja kukoisti 1300- ja 1200-luvuilla eaa. Sieltä on löydetty myös mykeneläisaikainen palatsikeskus,[7] joka syntyi 1200-luvun eaa. alkupuolella. Palatsissa on kaksi megaronia, pienempiä rakennuksia ja keskuspiha. Se tuhoutui tulipalossa 1200-luvun eaa. lopulla tai 1100-luvun eaa. alkupuolella.[2][5] Asutuksen koko on ollut noin 100 000 neliömetriä.[5]
Pronssikaudella neoliittisen asutuksen paikkaa alettiin käyttää hautausmaana. Sieltä on löydetty kaksi suurta tholos-hautaa eli pyöröhautaa sekä 16 pienempää hautaa.[2] Lisäksi varhaisemman asutuksen paikalle rakennettiin myös mykeneläisellä ajalla megaron.[5]
Kaivaukset
Dimínin arkeologiset kaivaukset on suorittanut Ateenan arkeologinen seura.[8] Ne alkoivat 1900-luvun alkupuolella Valérios Stáisin ja Chrístos Tsoúntasin johdolla. Ensimmäinen tholos-hauta löytyi jo vuonna 1886 ja toinen kukkulan huipulla oleva tholos vuonna 1901. Neoliittisen asutuksen kunnostus suoritettiin 1950-luvulla. Tutkimukset ja kunnostustyöt jatkuivat 1970-luvulla ja niitä on tehty viime aikoihin asti. Kaivaukset mykeneläisen asutuksen alueella alkoivat vuonna 1980 ja jatkuvat edelleen.[2]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
