![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/15/Hydrogen_Deuterium_Tritium_Nuclei_Schematic.svg/langfi-640px-Hydrogen_Deuterium_Tritium_Nuclei_Schematic.svg.png&w=640&q=50)
Deuterium
Vedyn isotooppi / From Wikipedia, the free encyclopedia
Deuterium (D tai 2H) on vedyn isotooppi. Deuteriumista käytetään myös nimitystä raskas vety.[1][2] Deuteriumytimessä, deuteronissa, on yksi protoni ja yksi neutroni. Huomattavasti yleisemmässä vedyn isotoopissa, protiumissa, sen sijaan ei ole neutronia lainkaan. Deuteriumia on noin 0,015 prosenttia kaikesta maapallon vedystä.[3] Deuterium osallistuu tavallisen vetyatomin tavoin vedylle tyypillisiin kemiallisiin reaktioihin ja muodostaa vastaavat yhdisteet. Deuterium reagoi kuitenkin hitaammin kuin vedyn yleisempi isotooppi, mikä onkin yksi selkeimmistä tavoista erotella deuterium tavallisesta vedystä. Tämän ominaisuuden takia deuteriumia käytetään isotooppisena merkkiaineena vetyä sisältävien kemiallisten ja biokemiallisten reaktioiden tutkimisessa.[4]
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/15/Hydrogen_Deuterium_Tritium_Nuclei_Schematic.svg/640px-Hydrogen_Deuterium_Tritium_Nuclei_Schematic.svg.png)
Kaava | D |
Protoneita | 1 |
Neutroneita | 1 |
Tiheys | 0,180 kg/m³ (0 °C, 101,325 kPa) |
Atomipaino | 2,013553212745 u |
Kiehumispiste | −249 °C |
Sulamispiste | −254 °C |
Kriittinen lämpötila | −234,9 °C |
Kriittinen paine | 1 665 kPa |
Viskositeetti | 12,6 µPa (26,8 °C) |
Tavallisten vetyatomien tavoin myös deuteriumatomit muodostavat vettä liittymällä happeen. Tällaista vettä kutsutaan raskaaksi vedeksi, jonka molekyylin paino on 1,11-kertainen tavalliseen vesimolekyyliin verrattuna. Raskasta vettä käytetään muun muassa ydinteknologiassa ja neutriinoilmaisimissa.[2] Kemiassa ja biokemiassa deuteroituja aineita käytetään muun muassa massaspektrometrillä tehtävissä mittauksissa, infrapunaspektroskopiassa, neutronisironta-kokeissa, ja NMR-spektroskopiassa.[5][6]