From Wikipedia, the free encyclopedia
Denis Sassou Nguesso (s. 1943) on brazzavillenkongolainen kenraali, joka toiminut Kongon tasavallan (vuoteen 1991 Kongon kansantasavallan) presidenttinä kaksi kertaa: 1979–1992 ja 1997 alkaen edelleen.
| Denis Sassou Nguesso | |
|---|---|
 Denis Sassou Nguesso vuonna 2014. |
|
| Kongon tasavallan presidentti | |
|
1979–1992
|
|
| Edeltäjä | Joachim Yhombi-Opango |
| Seuraaja | Pascal Lissouba |
| Kongon tasavallan presidentti | |
|
1997–
|
|
| Edeltäjä | Pascal Lissouba |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1943 Edou |
| Tiedot | |
| Puolue | Kongon työväenpuolue (Parti Congolais du Travail, PCT) |
| Sotilaspalvelus | |
| Palvelusmaa(t) | Ranska |
| Puolustushaara | laskuvarjojoukot |
| Palvelusvuodet | 1960–1966 |
| Sotilasarvo | kenraali |
| Joukkoyksikkö | Algeria |
| Aiheesta muualla | |
| presidence.cg | |
Sassou Nguesso syntyi Edou-nimisessä kylässä, Cuvetten maakunnassa 1943 mboši-heimoon. Hän liittyi armeijaan 1960 juuri ennen maansa itsenäistymistä. Hänet valittiin eliittijoukkoihin ja koulutettiin Algeriassa ja Ranskassa.
Sassou Nguesso oli vasemmistopuolue PCT:n (Parti congolais du Travail) ministerinä vuodesta 1970 alkaen. Puolueen sotilaallinen komitea (CMP, Comité Militaire du Parti) valitsi hänet presidentiksi 1979. Monet olivat pitäneet Sassou Nguessoa ennen kaikkea sotilaallisena asiantuntijana, mutta hän osoittautuikin sekä aatteelliseksi vasemmistolaiseksi että taitavaksi käytännön poliitikoksi. Hän neuvotteli maalleen lainoja IMF:stä ja päästi ranskalaiset ja yhdysvaltalaiset sijoittajat toimimaan tärkeillä öljy- ja mineraalikaivosaloilla.[1]
Sassou Nguesso valittiin uudestaan presidentiksi 1984, ja hän ohjasi puoluettaan yhä lievemmin vasemmistolaisille linjoille. Vuonna 1989 Euroopan kommunistien luopuessa vallasta Sassou Nguesso ilmoitti valtionsa luopuvan kansantalouden säätelystä ja armahti joukon poliittisia vankeja. Elokuusta 1990 alkaen muutkin poliittiset puolueet kuin PCT ovat sallittuja.[1] Sassou Nguesso teki valtiovierailun Yhdysvaltoihin.
Vuoden 1992 vaaleissa PCT sai vain 19 kansalliskokouksen 125 paikasta. Presidentinvaaleissa Sassou Nguesso tipahti ensimmäisellä kierroksella 19 % äänisaaliillaan. Vaalien jälkeen syntyi poliittisia levottomuuksia, jotka johtivat Kongon sisällissotaan. Vuonna 1994 Sassou Nguesso lähti Pariisiin ja palasi vasta vuoden 1997 presidentinvaaleihin. Samana vuonna hänen kannattajansa ottivat vallan maassa, ja hän julisti itsensä presidentiksi.
Vuoden 2002 vaaleissa Sassou Nguesso sai 90 % äänistä, kun kahta päävastustajaa oli estetty osallistumasta, ja jäljelle jäänyt opposition edustaja kehotti kannattajiaan boikotoimaan vaaleja. Uusi perustuslaki pidensi presidentin vaalikautta seitsemään vuoteen.
Sassou Nguesso valittiin uudelle seitsenvuotiskaudelle heinäkuussa 2009.[2] Kauden lopulla vuonna 2015 Kongon tasavallassa järjestettiin perustuslain muuttamiseksi kansanäänestys, jotta Sassou Nguesso sai mahdollisuuden kolmanteen perättäiseen kauteen maan johdossa. Tulos oli hänelle suosiollinen ja hän voitti myös seuraavat presidentinvaalit vuonna 2016.[3]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Sassou Nguesson epäillään olevan vastuussa useiden kilpailevien poliitikkojen kuolemasta, mukaan lukien aikaisemmat valtionpäämiehet Alphonse Massamba-Débat ja Marien Ngouabi, jotka molemmat murhattiin maaliskuussa 1977.
Toukokuussa 1999 353 kongolaista pakolaista katosi niin sanotussa disparus du Beach-tapauksessa (katosivat rannalta). Suurin osa uhreista oli kongoheimon kuuluvia nuoria miehiä, jotka hakivat turvapaikkaa Kongon demokraattisesta tasavallasta. YK:n pakolaisasiain toimisto UNHCR ja Kongon hallitus takasivat 1500 pakolaiselle turvallisen paluun maahan. Kun he nousivat maihin Brazzavillen puolella, kongolaiset etsivät joukosta Bernard Kolélasin kapinallisryhmään kuuluneita. Tässä yhteydessä 353 katosi.[4]
Tammikuussa 2007 lehdistössä kerrottiin Sassou Nguesson tuhlailevasta varojen käytöstä. Viiden yön vierailun lasku Waldorf Astoria-hotellissa New Yorkissa huhtikuussa 2006 tuli maksamaan 12 000 puntaa huonepalvelun osalta ja yhteensä 73 000 puntaa koko vierailulta. Syyskuussa 2006 Sassou Nguesso osallistui YK:n yleiskokoukseen ja asui samaisessa hotellissa toiset viisi yötä, jolloin hän käytti 14000 puntaa huonepalveluun. Hänen perheensä ja lähipiirinsä käytössä oli yhteensä 44 huonetta ja kokonaislasku kohosi 130 000 puntaan. Brittiläinen Sunday Times kommentoi, että summa oli reippaasti suurempi kuin 106 000£, jotka Britannia antoi Kongolle kehitysapuna 2006.[5]
Heinäkuussa 2007 brittiläinen kansalaisjärjestö Global Witness julkisti tietoja, jotka osoittavat, että Sassou Nguesson poika, Denis Christel, on tuhlannut satoja tuhansia euroja Kongon öljytuloista ostoksilla Pariisissa ja Dubaissa.[6] Denis Christel on Kongon öljy-yhtiön SNPC:n markkinointifirman Cotraden johtaja.
Kesäkuussa 2007 Ranskan poliisi tutki Sassou Nguesson kiinteistöomistuksia Ranskassa, joiden se epäilee rahoitetun julkisista varoista.[1] Sassou Nguesson nimi on myös tullut esiin öljy-yhtiö Elfiä koskevassa lahjusoikeudenkäynnissä. Hänelle on mahdollisesti maksettu satoja miljoonia euroja lahjuksina.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
