Deccanin sulttaanikunnat
viisi entistä valtakuntaa Intiassa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Deccanin sulttaanikunnat tarkoittavat viittä islaminuskoista sulttaanikuntaa, Bijapuria, Golkondaa, Ahmednagaria, Bidaria ja Beraria, jotka hallitsivat Deccanin ylänköä eteläisen Intian keskiosissa keskiajan loppupuolella. Näistä sulttaanikunnista tuli itsenäisiä valtioita, kun Bahmanin sulttaanikunta hajosi vuosina 1400–1500-lukujen taitteessa.[1]
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1a/Karta_sodra_indien_1500.jpg/200px-Karta_sodra_indien_1500.jpg)
Vaikka sulttaanikunnat kilpailivat keskenään, ne yhdistivät voimansa vuonna 1565 Talikotan taistelussa Vijayanagaraa vastaan.[2] Tähän taisteluun kaatui viimeinen hindujen hallitsema mahtivaltio Etelä-Intiassa.
Sulttaanikunnat hävisivät yksi toisensa jälkeen, kun suurmogulien valtakunta valloitti ne 1600-luvulla.
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Ibrahim_Adil_Shah_II_Sultan_of_Bijapur.jpg/320px-Ibrahim_Adil_Shah_II_Sultan_of_Bijapur.jpg)
Sulttaanit edistivät kuvataiteita: maalausta, kuvanveistoa ja arkkitehtuuria. Puhutaan ”Deccan-tyylistä” niin miniatyyrimaalauksissa[3] kuin rakennustaiteessakin.[4]