Darmstadtium (aiemmin ununnilium tai eka-platina) on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ds ja järjestysluku 110. Sen isotooppien massaluvut ovat välillä 267–281. Darmstadtium on keinotekoisesti valmistettu radioaktiivinen alkuaine, joka hajoaa nopeasti. Sen oletetaan olevan metallinen ja kiinteä. Darmstadtiumin tunnettujen isotooppien puoliintumisaika vaihtelee 10 mikrosekunnin (267Ds) ja 14 sekunnin (281Ds) välillä[1]
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Darmstadtium | ||||
| Tunnus | Ds | ||||
| Järjestysluku | 110 | ||||
| Luokka | siirtymämetalli | ||||
| Lohko | d-lohko | ||||
| Ryhmä | 10 | ||||
| Jakso | 7 | ||||
| Löytövuosi | 1994 | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | (281) | ||||
| Orbitaalirakenne | [Rn] 5f146d97s1 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 32, 17, 1 | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | |||||
| Muuta | |||||
| Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K) | ||||
| CAS-numero | 54083-77-1 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Ensimmäiseksi ainetta luotiin Darmstadtissa, Saksassa vuonna 1994. Ainetta ei ole koskaan nähty ja sitä on luotu vain joitain atomeja. Alkuaineen nimi hyväksyttiin virallisesti vuonna 2003. Darmstadtiumin nimeksi ehdotettiin myös policiumia, sillä alkuaineen järjestysluku 110 on myös Saksan poliisin hätänumero. Darmstadtiumia valmistettiin pommittamalla nikkeliatomeja lyijyllä:
Darmstadiumilla ei ole pysyviä tai luonnossa esiintyviä isotooppeja. Sille tunnetaan yhdeksän radioaktiivista isotooppia, joiden massaluvut ovat välillä 267–281. Massalukujen 268, 272, 274–276 ja 278 isotooppeja ei tunneta. Isotoopeista vakain on 281Ds, jonka puoliintumisaika on noin 14 sekuntia. Seuraavaksi stabiileimmat ovat 280Ds, jonka puoliintumisajaksi on mitattu noin 11 sekuntia, ja 280mDs (noin 1 s). Kaikkien muiden isotooppien puoliintumisajat ovat selvästi alle yhden sekunnin. Lisäksi darmstadiumilla on kolme tai neljä metastabiilia ydinisomeeria.[1]
Darmstadiumin isotoopit hajoavat useimmiten alfahajoamisella ja joskus spontaanilla fissiolla. Suuren atomimassan isotoopeilla 279Ds:sta alkaen spontaani fissio on tosin pääasiallinen hajoamistapa. Taulukossa on kaikki tunnetut isotoopit, joiden olemassaolo ja puoliintumisaika on pystytty kokeellisesti varmentamaan (vuonna 2016):[1]
| Isotooppi | Puoliintumisaika | Löytövuosi | Hajoamistyyppi ja intensiteetti[lower-alpha 1] |
|---|---|---|---|
| 267Ds[lower-alpha 2] | 10±8 μs | 1995 | α=100 |
| 269Ds | 230±110 μs | 1995 | α=100 |
| 270Ds | 205±48 μs | 2001 | α≈100; SF<0,2 |
| 270mDs | 10±6 ms | 2001 | α=?; IT ? |
| 271Ds | 90±40 ms | 1998 | α=100 |
| 271mDs | 1,7±0,4 ms | 1995 | α=100 |
| 273Ds | 240±80 μs | 1996 | α=100 |
| 273mDs[lower-alpha 3] | 120 ms | 1996 | α=100 |
| 277Ds | 6±3 ms | 2010 | α≈100; SF ? |
| 279Ds | 210±50 ms | 2004 | SF=90; α=10 |
| 280Ds | 11±6 s | 1999 | SF=100 |
| 281Ds | 14±4 s | 2004 | SF=85±1,2; α=15±1,2 |
| 281mDs | 0,9±0,7 s | 2012 | α=100 |
- Intensiteetti on todennäköisyys prosentteina sille, että ydin hajoaa merkityllä tavalla. Merkintä α=? tarkoittaa että α-hajoamisia on havaittu, mutta prosenttiosuutta ei tiedetä. Merkintä α ? tarkoittaa α-hajoamisen olevan energeettisesti mahdollinen, mutta sitä ei ole havaittu. Vastaavasti muille hajoamistyypeille.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
