Codex Laudianus
From Wikipedia, the free encyclopedia
Codex Laudianus (Gregory-Aland -numero 08, lyhenne Ea [1] tai E [2]) on 500-luvulla kirjoitettu käsikirjoitus Apostolien teoista.[1]
Teksti on kirjoitettu latinaksi ja kreikaksi hyvin kapeisiin, usein vain yhden sanan leveisiin palstoihin. Vasemmalle puolelle kirjoitettu latina on Vulgataa vanhempi latinankielinen käännös. Käsikirjoituksen teksti on sekoitus kahdesta tunnetusta Apostolien teon tekstiversiosta eli pidemmästä läntisestä tekstistä ja lyhyemmästä Alaxandrialaisesta tekstistä.[3] Codex Laudianus on vanhin tunnettu Raamatun käsikirjoitus, joka sisältää jakeen Apt 8:37, eli Etiopialaisen hoviherran uskontunnustuksen, joka on vuoden 1992 suomennoksessa merkitty sulkeisiin.[4][5]
Canterburyn arkkipiispa William Laud, jonka mukaan käsikirjoitus on nimetty, lahjoitti käsikirjoituksen vuonna 1636 Oxfordin Bodleian Librarylle, jossa sitä yhä säilytetään.[2]