italialainen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Carlo Levi (29. marraskuuta 1902 Torino, Italia – 4. tammikuuta 1975 Rooma, Italia) oli italianjuutalainen kirjailija ja kuvataiteilija, aktivisti, antifasisti, koulutukseltaan lääkäri. Hän oli 1900-luvun Italian huomattavimpia kertojia.
Levi syntyi Piemonten maakunnassa Torinossa keskiluokkaiseen juutalaistaustaiseen Ercole Levin ja hänen vaimonsa Annetta Trevesin perheeseen. Annetta Treves oli italialaisen journalistin ja merkittävän poliitikon Claudio Trevesin sisar. Levi pääsi ylioppilaaksi vuonna 1917 Torinon Liceo Alfierista. Hän opiskeli lääketiedettä Torinon yliopistossa ja valmistui sieltä erinomaisin arvosanoin vuonna 1924.lähde?
Opiskeluaikanaan Levi tutustui ja ystäväystyi Piero Geobettin kanssa. Tämä johdatti Levin kiinnostuksen poliittiseen aktivismiin, joka jatkui läpi hänen elämänsä.lähde? Hän perusti 1930 vastarintaliikkeen Giustizia e Libertà ja joutui maansisäiseen pakolaisuuteen Lucaniaan 1935–1936 ja asui vapauduttuaan Ranskassa 1939–1941.[1]
Melko pian yliopistosta valmistuttuaan Levi esitteli muutamia taideteoksiin Venetsian VIX Biennaalessa.[2]
Levi ei kuitenkaan hylännyt täysin lääketiedettä taiteellisen työnsä tähden. Vuosina 1924–1938 hän työskenteli Torinon yliopistossa professori Michelin assistenttina. Samaan aikaan hän suoritti jatko-opintoja Pariisissa, mutta vuoden 1927 aikana Levi kuitenkin teki päätöksen omistautua kokonaan taiteelliselle työskentelylle. Pariisissa oleskellessaan Levi solmi niin lääketieteilijänä kuin taiteilijanakin useita tärkeitä ystävyyssuhteita 1900-luvun keskeisiin vaikuttajiin, joita olivat muun muassa Sergei Prokofjev, Igor Stravinsky, Alberto Moravia ja Giorgio de Chirivo. Levi asui Pariisissa 1932–1934, joskin hän käväisi vuonna 1933 Italiassa enonsa Claudio Trevesin hautajaisissa.[3]
Levin tunnetuin teos on neorealistinen Cristo si è fermato a Eboli (1945, suomenn. Jumalan selän takana, 1956).[4] Siinä kirjoittaja kertoo omasta sisäisestä maanpaosta Lucanian kaupunkiin Alianoon Italiassa, kun hänet oli pidätetty yhteyksistään poliittisiin aktivisteihin.[1] Francesco Rosi ohjasi 1979 kirjaan perustuvan elokuvan Kristus pysähtyi Eboliin. Kirjan Lucania, nykyisin Basilicata, oli historiallisesti katsottuna koko Etelä-Italian köyhintä ja jälkeenjääneintä seutua. Tämä Levin sympaattinen ja vailla poliittista agendaa oleva teos herätti sodanjälkeisen italialaiset päättäjät toiminaan ”etelän ongelman” ratkaisemiseksi.lähde?
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
