Canarseet
From Wikipedia, the free encyclopedia
Canarsee-intiaaniheimon koti oli Brooklynissa, nykyisessä New Yorkissa. Heidän alueensa ulottui 1600-luvun alussa osin myös Queensiin, läntiselle Coney Islandille ja Jamaicalahdelle, josta he keräilivät simpukoita ja ostereita. Simpukoista tehtiin wambumia, joka oli intiaanikansojen maksuväline. Osterit taas olivat suosittua herkkua eurooppalaisten keskuudessa. Canarseet viettivät suojattua, rauhaisaa elämää ilman ulkopuolista häirintää ja heidän nimensä lienee tarkoittanutkin "suojaisaa paikkaa".[1] He olivat osa suuresta delaware-kansasta, josta oli liikkunut heimoryhmiä eri suuntiin itärannikkoa. Canarseiden lisäksi toistakymmentä muuta algonkinin kieliä puhuvaa heimoa oli ottanut asuinpaikakseen Long Islandin. Heillä ei ollut saarella varsinaisia rajoja, vaan he voivat harjoittaa kalastusta ja metsästystä ilman, että olisivat tunkeutuneet naapuriheimon maille.
Kaikkien Long Islandin alkuperäisten asukkaiden elämä muuttui 1600-luvun alkupuolella, kun maihinnousun tekivät niin englantilaiset kuin hollantilaisetkin. Ensin nykyisen New Yorkin alueella teki laajan tutkimusretken englantilainen navigaattori Henry Hudson, jonka alus "Half Moon" ankkuroi kallioisen saaren rantaan vuonna 1609. Tämä saari tuli myöhemmin tunnetuksi Manhattanina. Hieman myöhemmin hollantilainen tutkimusmatkailija Adriaen Block purjehti samoille rannoille. Paikalliset heimot kävivät kauppaa majavannahoilla ja tulivat eurooppalaisten kanssa toimeen. Hyvin pian Long Islandilla vallitsevan viattomuuden ja rauhan aika oli kuitenkin ohi. Hollantilaisia alkoi kiinnostaa kivikkoinen saari, ja he halusivat ostaa siitä osan itselleen.