Burkina Fason sotilasjuntta on tammikuussa 2022 Burkina Fasossa vallan ottanut sotilasryhmä, joka koostuu Mouvement patriotique pour la sauvegarde et la restauration (MPSR, Isänmaallinen suojelu- ja ennallistamisliike) liikkeen jäsenistä. Kaappaajat nimittivät maan johtoon ensin Paul-Henri Sandaogo Damiban, mutta he syrjäyttivät hänet syyskuussa, jonka jälkeen juntta nimitti johtajakseen Ibrahim Traorén. Vallankaappauksen jälkeen Burkina Fason perustuslaki on lakkautettiin ja hallitus sekä kansalliskokous hajotettiin.
Juntta on jäädyttänyt välejään Ranskaan ja lähentynyt Venäjää. Burkina Fason ja Ranskan välinen yhteistyö loppui vuonna 2023 muun muassa jihadismin vastaisessa toiminnassa. Lisäksi juntta on estänyt lehdistön vapaata toimintaa karkottamalla ranskalaisia toimittajia ja estämällä useiden sanomalehtien, verkkojulkaisujen ja televisiokanavien julkaisemisen.[1][2]
Burkina Fasossa syttyi laajoja protesteja Roch Marc Christian Kaborén hallintoa vastaan. Paul-Henri Sandaogo Damiba joukkoineen kaappasi vallan 24. tammikuuta 2022 ja asetti Kaborén kotiarestiin. Vallankumousjohtajat ilmoittivat uuden "Suojan ja ennallistamisen isänmaallinen liike MPSR":n muodostamisesta.[3] Damiba ilmoitti kaappauksen johtuneen siitä, että Kaborén virkakaudella Burkina Fason turvallisuustilanne oli heikentynyt merkittävästi.[4] Sitä vaikeuttivat islamistit ja terrorismia vastaan taistelevat turvallisuusjoukot ja muut aseelliset joukot.[5] Juntta hajotti hallituksen, kansalliskokouksen ja lakkautti perustuslain.[6][7]
Damibasta tuli uuden liikkeen johtaja ja 16. helmikuuta Burkina Fason presidentti, sekä asevoimien ylipäällikkö. Damiba kertoi, että hänen tärkein tehtävänsä oli levottomuuksien kukistaminen.[3] Damiban hallinto oli kuitenkin epäsuosittu, ja hänet syrjäytettiin vallasta vain kahdeksan kuukauden kuluttua syyskuussa 2022.[8] Uutta vallankumousta johti Ibrahim Traoré.[9]
Freedom House oli pitänyt ennen vuoden 2022 vallankaappausta Burkina Fasoa osittain vapaana maana, jonka kehittymistä vuosien 2015 ja 2020 vaalit ovat auttaneet.[10]
Burkina Fason sotilasvallankaappauksen nimeämä hallitus ilmoitti 18. tammikuuta 2024 estäneensä uuden vallankaappausyrityksen. Hallitus aloitti kaappausyritykseen osallistuneiden sotilaiden ja siviilien etsimisen. Maan viestintäministeri vahvisti, että pidätyksiä ja kuulusteluja on tehty ja tekniset analyysit ovat käynnissä.[11]
Sotilashallitus määräsi joulukuun 2022 alussa Radio France Internationalen (RFI) keskeyttämään lähetyksensä. Hallitus syytti sitä väärien uutisten levittämisestä ja äänen antamisesta islamistisille militanteille.[12][13] Joulukuussa sotilasjuntta myös karkotti maasta YK:n korkean edustajan ja tammikuussa 2023 Ranskan suurlähettilään.[14][15]
Ranskan sijaan juntan sotilasjohtaja Traoré avasi maan suhteita muihin maihin, erityisesti Venäjään.[15] Tammikuun 2023 lopulla sotilasjuntta vaati Ranskan sotajoukkojen vetäytymistä pois Burkina Fasosta kuukauden kuluessa. Ranskalla oli noin 400 erikoisjoukkojen sotilasta, jotka taistelivat al-Qaidaa ja Isisia vastaan. Satoja ihmisiä osallistui mielenosoitukseen, jossa nähtiin Malin ja Guinean johtajien sekä Vladimir Putinin kuvia. Mielenosoituksen järjestäjä sanoi, että halutaan osoittaa tukea Traorélle ja islamisteja vastaan taisteleville turvallisuusjoukoille.[16] Yhteistyö jihadismin torjunnassa Ranskan sotilajoukkojen kanssa sanottiin irti helmikuussa 2023, jonka jälkeen Ranska veti pois joukkonsa maasta.[17]
Huhtikuussa 34 vapaaehtoistaistelijaa sai surmansa aseistettujen joukkojen hyökkäyksessä.[18]
Heinäkuussa Afrikan huippukokouksessa Pietarissa Traoré korosti Venäjän ja Burkina Fason veljeyttä ja kohtalonyhteyttä imperialismin vastaisessa taistelussa.[19]
Syyskuun alussa 2023 ainakin 53 sotilasta ja vapaaehtoista kuoli taisteluissa jihadisteja vastaan.[18] Ecowasin YK:lle antaman raportin mukaan tammikuun ja kesäkuun 30 päivän välisenä aikana vuonna 2023 Burkina Fasossa kuoli 2 725 ihmistä terroristien hyökkäyksissä.[20]
Huhtikuussa 2023 sotilasjuntta karkotti maasta ranskalaisten lehtien Le Monde ja Libération toimittajat.[21] Syyskuussa 2023 Burkina Fason sotilasjuntta määräsi, että verkossa ja painettuna lehtenä julkaistavan Jeune Afriquen julkaisu estetään. Juntta syytti sitä armeijan häpäisemisestä.[22]
Sotilashallituksen turvallisuus- ja tiedustelupalvelut estivät vallankaappausyrityksen 26. syyskuuta 2023.tiistaina. Juntan mukaan eräät upseerit ja muut, joita ei nimetty, suunnittelivat Burkina Fason horjuttamista. Heidän aikomuksenaan oli hyökätä tasavallan instituutioita vastaan ja saada maa kaaokseen. Kerrottiin, että joitain pidätyksiä oli tehty, mutta tarkempia tietoja ei annettu.[23][24]
Juntta ilmoitti toukokuussa 2024 jatkavansa vallassoloaikaa viidellä vuodella ja että juntan johtaja ja toimiva presidentti Ibrahim Traore voi olla ehdolla missä tahansa vaaleissa tämän kauden lopulla.[25]
Kyseenalainen turvallisuustilanne
Sotilasjuntaa on syytetty siitä, että se ei ole kyennyt pitämään yllä maan turvallisuutta. Ecowasin komission johtaja raportoi YK:n turvallisuusneuvostolle heinäkuussa, että tammikuun ja kesäkuun 30. päivän välisenä aikana vuonna 2023 Burkina Fasossa kuoli 2 725 henkilöä terroristihyökkäyksissä.[26]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
