Boccia
pallopeli / From Wikipedia, the free encyclopedia
Boccia on kuulapeli, joka kehitettiin 1900-luvun loppupuoliskolla Pohjois-Euroopassa. Boccia on vammaisurheilulaji, joka jossain määrin muistuttaa perinteisiä eurooppalaisia kuulapelejä, lähinnä petankkia. Peli on varta vasten suunniteltu siten, että se soveltuisi niin eriasteisesti vammaisille kuin myös vammattomille. Alun perin peli on suunniteltu CP-vammaisille henkilöille, mutta peli soveltuu myös muulla tavoin vammaisille henkilöille, joille vamma tuottaa motorisia vaikeuksia.
Suomen CP-liitto on järjestänyt boccian SM-kilpailuja, joihin osallistuminen edellyttää vähintään 10 prosentin invaliditeettiä. Boccian viralliset sisä- ja ulkokenttien SM kilpailut järjestää Suomen paralympiakomitea/Boccian lajijaosto, ja niissä pelataan luokissa 2-4. Parabocciassa pelataan SM sarja kausittain, kausi alkaa elokuussa ja päättyy toukokuussa. Kaudessa pelataan 4 osakilpailua kouruluokassa *(BC3) ja heittäjäluokassa 1. *( BC1, BC2 ja BC4). Eniten pisteitä osakilpailuissa saanut voittaa SM tittelin itselleen. Ilman kansallista BISFed luokittelua ei Paraboccian SM sarjaan voi osallistua. Suomessa boccian lajiliittona toimii Suomen Paralympiakomitea ry (Arkistoitu – Internet Archive). Kansainvälisesti laji kuului aiemmin CP-vammaisten urheilujärjestön Cerebral Palsy International Sports and Recreation Associationin (CPISRA) alaisuuteen.[1] Vuoden 2013 alussa boccian kansainvälinen lajiliitto Boccia International Sports Federation (BISFed) aloitti toimintansa.[2] Laji on kuulunut paralympialaisten ohjelmaan vuodesta 1984.
*Kansainvälinen luokitus, BC = Boccia Class
Toisinaan bocciaa pidetään italialaisperäisenä lajina, mikä johtuu nimisekaannuksesta: italian bocce on kuulapeleihin yleensä viittaava sana, jolla tarkoitetaan erityisesti Italian kahta kansallista kuulapeliä, nimiltään volo ja raffa. Jälkimmäisestä tosin näkyy eri yhteyksissä käytettävän nimitystä boccia, mutta kyseessä on täysin eri peli.