![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/61/Bisphenol-A-Skeletal.svg/langfi-640px-Bisphenol-A-Skeletal.svg.png&w=640&q=50)
Bisfenoli A
kemiallinen yhdiste / From Wikipedia, the free encyclopedia
Bisfenoli A eli BPA (4,4'-dihydroksi-2,2-difenyylipropaani) on muoviteollisuuden laajasti käyttämä monomeeri, josta polymeroimalla tehdään polykarbonaattimuovia ja epoksihartsia. Bisfenoli A:n leimahduspiste on 207 °C (o.c.) ja itsesyttymislämpötila 600 °C. BPA esiintyy vapaana monomeerina kuiteissa ja muissa lämpöpapereissa.
Bisfenoli A | |
---|---|
![]() |
|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | 4,4'-dihydroksi-2,2-difenyylipropaani |
CAS-numero | 80-05-7 |
PubChem CID | 6623 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C15H16O2 |
Moolimassa | 228,29 g/mol |
Ulkomuoto | valkoisia kiteitä |
Sulamispiste | 152–153 °C |
Kiehumispiste | 250–252 °C (1,7 kPa:n paineessa) |
Tiheys | 1,20 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | 0,3 g/l (25 °C)[1] |
Infobox OK |
Yli 90 prosentilla eurooppalaisista on elimistössä turvallisen tason ylittävä bisfenoli A:n pitoisuus. Bisfenoli A:ta käytetään laajasti elintarvikepakkauksissa.[2]
Yli 95 prosenttia suomalaisten aikuisten bisfenoli A -altistuksesta johtuu siitä, että bisfenolia liukenee ravintoon muovipakkauksista, -pulloista tai muovisista ruokailuvälineistä. BPA:ta vapautuu elintarvikkeisiin niiden kanssa kosketuksissa olevista muoveista ja säilykepurkin pinnoitteista esimerkiksi mikrokuumennuksen aikana tai jos ruoka- tai juomapakkauksia säilytetään suorassa auringonvalossa tai niissä säilytetään virvoitusjuomia tai muita happamia juomia.[3]
BPA:ta sisältävällä epoksihartsilla pinnoitetaan myös vanhoja vesijohtoverkostoja sekä säilyke- ja virvoitusjuomatölkkien sisäpintoja. Myös kunnallisista vesijohtolaitoksista tuleva vesi saattaa sisältää bisfenolia.[3]
Osa altistuksesta tulee ihon ja hengityselinten kautta[4].