vaikutusvaltaisten ihmisten vuosittainen kokous From Wikipedia, the free encyclopedia
Bilderberg-ryhmä on vuosittain järjestettävä ulkopuolisilta suljettu epävirallinen kokous, johon kutsutaan eri aloilta osittain vaihtuvia vaikutusvaltaisia vieraita. Kokouksista ei raportoida julkisuuteen, mikä on herättänyt epäilyksiä demokraattisen päätöksenteon toteutumisesta ja syytöksiä politiikan läpinäkyvyyden puutteesta. Ryhmän nimi juontuu alankomaalaisesta Hotel de Bilderberg -nimisestä hotellista, jossa keväällä 1954 järjestettiin ryhmän ensimmäinen kokous.
Bilderbergin alkuunpanija oli puolalaissyntyinen Joseph Retinger, joka oli ollut toisessa maailmansodassa Britannian SOE-organisaation agentti ja kiertävä diplomaatti. Sodassa Retinger toimi linjojen takana Puolassa. Sodan jälkeen hän paneutui kamppailuun yhtenäisen Euroopan puolesta CIA:n tuella. Hänen toimintansa seurauksena Alankomaiden Oosterbeekin Hotel de Bilderbergissä järjestettiin 29. toukokuuta 1954 kolmipäiväinen huippusalainen kokous, jossa 75 eri alojen merkittävää henkilöä 14 maasta pyrki keskustelemalla yksimielisyyteen maailmanpoliittisista aiheista. Tunnetuin osallistujista oli liikemies David Rockefeller. Osallistujajoukon toivottivat tervetulleiksi Retinger ja toinen Bilderbergin perustajahahmoista, Alankomaiden prinssi Bernhard.[1][2]
Nykyinen ykkösmies on Henri de Castries.[3] Ryhmällä on toimisto Leidenissa Alankomaissa.
Ryhmä sai julkisuutta, kun sen 42. kokous pidettiin vuonna 1994 Helsingissä ja suomalainen toimittaja kirjoitti asiasta.[4][5] Ryhmä on tarkoitettu vain pohjoisamerikkalaisille ja eurooppalaisille.
Tapaamisissa käytyjen keskustelujen sisällöstä ei kerrota ulkopuolisille. Suomen valtiovarainministeriön mukaan Bilderberg-kokoukset ovat ensisijaisesti mahdollisuus amerikkalais-eurooppalaiseen vuoropuheluun.[6] Suomalaiset ministerit osallistuvat kokouksiin yksityishenkilöinä, jotka on kuitenkin kutsuttu kokoukseen ministerin asemansa vuoksi. Siksi ministerit eivät ole tehneet kokouksista selontekoa eduskunnalle, mutta ministeriö on maksanut ministerin matkan.[7]
Kokouksiin osallistuu myös länsimaiden vaikutusvaltaisimpien mediakonsernien johtajia. Esimerkiksi talouden alalla vaikutusvaltaisen The Economist -lehden edustajat ovat osallistuneet kokouksiin ja toimivat kokouksissa puheenvuorojen kirjaajina.[8]
Helsingin Sanomat on kirjoittanut Bilderbergistä vain 19 kertaa vuodesta 1990 lähtien. Spinwatch-järjestön mukaan kokouksiin osallistuva lehdistö ei yleensä kirjoita niistä.[8]
Ryhmän johtajisto laatii keskusteluohjelman ja lähettää kutsut. Tarkoituksena on, että 20 prosenttia konferenssin osanottajista olisi joka vuosi uusia.
Bilderberg-ryhmä on kokoontunut vuosina 1954–2019 yhteensä yli 90 kertaa. Vuoden 1994 kokoontuminen järjestettiin Helsingissä Kalastajatorpalla. Vuonna 2020 ryhmä ei kokoontunut koronapandemian vuoksi.
Ensimmäinen Bilderberg-ryhmän kokoukseen kutsuttu suomalainen oli Sakari Tuomioja. Suomesta kokouksiin ovat osallistuneet mm. Jorma Ollila, Helsingin Sanomien toimitusjohtajat ja päätoimittajat kuten Aatos Erkko (1994), Janne Virkkunen (1998, 2001), Olli Kivinen (2003), Mikael Pentikäinen (2005, 2011) ja Antti Blåfield (2008, 2010), Yleisradion Atte Jääskeläinen (2007)[8], Antti Herlin, Elina Lepomäki ja Björn Wahlroos (kaikki 2018)[10] sekä Suomen pääministeri Sanna Marin (2022 ja 2023)[11][12], Helsingin Sanomien silloinen päätoimittaja Kaius Niemi (2022) ja Suomen Pankin entinen pääjohtaja ja SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja Erkki Liikanen (2022)[13].
Tukholman yliopiston apulaisprofessori Ian Richardson on kommentoinut Bilderberg-kokouksia haastattelussa: ”Onko Bilderbergin tehtävä ajaa näiden [osallistuvien] ihmisten etua? Ei ole. Ajaako Bilderberg näiden ihmisten etua? Ajaa. Pitkälti tiedostamattaan.”[8]
Ryhmää on arvostellut muun muassa kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, joka teki muun muassa kirjallisen kysymyksen ryhmän toiminnasta. Lainaus Arhinmäeltä: ”Bilderberg-kokouksien ympärillä oleva salamyhkäisyys ja huippupoliitikkojemme osallistuminen niihin herättää monissa ihmisissä epäilyksiä ja kysymyksiä: Minkälaisia asioita kokouksessa käsitellään? Keitä muita kokoukseen osallistuu? Minkälaisia päämääriä kokouksella on ja keiden etua se ajaa? Miksi kokous on salainen?”, ja "Suomalaiseen ja pohjoismaiseen yhteiskuntaan on kuulunut avoimuuden ja demokraattisuuden painottaminen. Päätöksenteon läpinäkyvyyden ja demokratian toteutumisen kannalta on tärkeää tietää, mitä asioita ministerimme käsittelevät ja mitä kantoja suomalaiset edustavat kansainvälisissä kokouksissa. Siksi olisi tärkeää, että näiden kysymysten monissa aiheuttaman hämmennyksen ja epäilyjen hälventämiseksi valtiovarainministeri Katainen reilusti ja avoimesti kertoisi kokouksesta."[14]
Suomessa Yleisradion tutkivan journalismin ohjelma MOT on tehnyt Bilderbergistä jakson nimellä ”Maailmanherrojen salaseura” vuonna 2014.[8]
Bilderberg-kokoontumisia vastaan on järjestetty mielenosoituksia, muun muassa Barcelonassa vuonna 2010.[15]
Kokoukset ovat suljettuja eikä ryhmän toiminnasta kerrota paljon julkisuuteen. Ryhmää on syytetty itsekkääksi ja kapitalistijärjestöksi, ja sitä on epäilty salaliitoista, kuten esimerkiksi "uuden maailmanjärjestyksen" suunnittelemisesta.[16][12]
Radiojuontaja Alex Jones on esittänyt salaliittoteorian, että ryhmä aikoo lakkauttaa Yhdysvaltojen ja muiden maiden itsemääräämisoikeuden Euroopan unionin kaltaiseksi ylikansalliseksi rakenteeksi.[17] Venäjällä syntynyt kirjailija Daniel Estulin väittää Bilderbergin pitkän aikavälin päämääränä olevan ”yhden maailman imperiumin rakentaminen”. Hän toteaa, että ryhmä ”ei ole päämäärä vaan väline tulevaisuuden maailmanhallitukselle”.[18]
BBC News Online Magazineen kirjoittava toimittaja Jonathan Duffy on todennut: ”Tällaisen kylmäkiskoisuuden luomassa tyhjiössä ryhmän ympärille on kasvanut poikkeuksellinen salaliittoteoria, jonka mukaan maailman kohtalosta päätetään pääasiassa Bilderbergissä.”[19]
Bilderbergin perustaja ja Britannian aiempi valtiovarainministeri Denis Healey on tuominnut tällaiset teoriat ”roskaksi”. Hän on sanonut: ”Siinä ei ole ehdottomasti mitään perää. Bilderbergissä me emme ole koskaan pyrkineet suurissa asioissa yksimielisyyteen. Kyse on pelkästään keskustelutilaisuudesta.”[19]
Bilderberg-ryhmän ovat kielteisessä sävyssä maininneet kirjoissaan myös muun muassa kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki ja kehityskriitikko Olli Tammilehto. He eivät kannata salaliittoteorioita, mutta pitävät kokouksia demokratian kannalta kyseenalaisina.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
