![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/20/BernoullisLawDerivationDiagram.svg/langfi-640px-BernoullisLawDerivationDiagram.svg.png&w=640&q=50)
Bernoullin laki
fysiikan laki, joka liittyy fluidin (nesteen tai kaasun) virtauksiin / From Wikipedia, the free encyclopedia
Bernoullin laki on fysiikan laki, joka liittyy fluidin (nesteen tai kaasun) virtauksiin. Lain mukaan virtauksessa nopeuden kasvaessa paine alenee.[1]
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/20/BernoullisLawDerivationDiagram.svg/640px-BernoullisLawDerivationDiagram.svg.png)
Suljetussa putkessa virtauksen kokonaisenergia on vakio. Energia esiintyy potentiaalienergiana, joka riippuu staattisesta paineesta, ja kineettisenä energiana, joka riippuu aineen liikkeestä, dynaamisesta paineesta. Koska kokonaisenergia on vakio, kineettisen energian kasvua seuraa staattisen paineen lasku ja päinvastoin. Virtauksen staattisen ja dynaamisen paineen summa on vakio.
Käytännön sovelluksia laille ovat esimerkiksi venturiputki tai kaasutin. Lain avulla voidaan myös selittää purjeen toiminta.
Oletettaessa virtaavan aineen tiheyden pysyvän vakiona paineesta riippumatta voidaan tilannetta yksinkertaistaa, jolloin saadaan kokoonpuristumattoman virtauksen Bernoullin laki. Kokoonpuristumattoman virtauksen Bernoullin laki voidaan ilmaista yhtälöllä [2] [3]
,
missä
on virtaavan aineen paine
aineen tiheys (pysyy siis vakiona)
on painovoiman aiheuttama kiihtyvyys
putken korkeus tarkasteltavassa pisteessä referenssitasosta mitattuna
virtaavan aineen nopeus
Kokoonpuristumattomuusoletus on useimpiin tarkoituksiin melko hyvin voimassa virtausnopeuden ollessa pienempi kuin 0,3Ma (ks. Mach-luku). Tätä suuremmilla virtausnopeuksilla on syytä käyttää kokoonpuristuvan virtauksen Bernoullin yhtälöä[3].