![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Balttilaiset_kielet.svg/langfi-640px-Balttilaiset_kielet.svg.png&w=640&q=50)
Baltologia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Baltologia eli balttilainen filologia on kielitieteen ala, joka tutkii balttilaisia kieliä.[1][2] Alan tutkijaa kutsutaan baltologiksi.[3] Balttilaiset kielet ovat kielitieteellisesti merkittäviä, koska niissä on säilynyt monia vanhakantaisia piirteitä indoeurooppalaisesta kantakielestä. Liettuaa pidetään indoeurooppalaisista nykykielistä kaikkien vanhakantaisimpana. Tieteenalalla tutkitaan myös kielikontakteja, erityisesti latvian ja suomalais-ugrilaisten kielten välillä. Suomessa myös suomalaisen ja latvialaisen tai liettualaisen kulttuurin, kirjallisuuden ja kansanperinteen vertailu kuuluu tutkimusalaan.[2]
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Balttilaiset_kielet.svg/250px-Balttilaiset_kielet.svg.png)
Suomessa baltologiaa voi opiskella Helsingin yliopistossa slavistiikan ja baltologian opintosuunnassa.[4] Helsingissä baltologit vertailevat liettuan, latvian ja suomen sanastoja, muun muassa lainasanoja, balttilaisten ja suomalais-ugrilaisten kielten fraseologiaa sekä balttilaisten ja suomalais-ugrilaisten kielten lauseoppia. Lisäksi Helsingin yliopistossa tehdään balttilasten kielten nimistöntutkimusta ja sosiolingvistiikkaa ja tutkitaan balttilaisten ja suomalais-ugrilaisten kielten historiaa, balttilaista kirjallisuutta ja kulttuuria.[2] Vuosina 1902–2001 Suomessa tehtiin yksi baltologian alan väitöskirja.[5]