From Wikipedia, the free encyclopedia
Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) on sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) heimoon kuuluva kasvilaji.[1] Se kuuluu kaukasian- ja persianjättiputken ohella jättiputkiin eli jättiputkiryhmään, jonka lajien erottaminen toisistaan on vaikeaa.[2]
Armenianjättiputki | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Apiales |
Heimo: | Sarjakukkaiskasvit Apiaceae |
Suku: | Ukonputket Heracleum |
Laji: | sosnowskyi |
Kaksiosainen nimi | |
Heracleum sosnowskyi |
|
Katso myös | |
Armenianjättiputki Wikispeciesissä |
Laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella, ja siksi sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.[3]
Armenianjättiputki on monokarppinen eli kerran kukkiva monivuotinen ruoho, joka kuolee kukittuaan. Se on yleensä yksivartinen ja varsi saattaa olla jopa viisi metriä korkea. Sen lehdet ovat muuntelevia, ja niiden muoto voi vaihdella typäköistä ja leveänpuoleisista lehtiliuskoista kapeisiin ja teräväkärkisiin. Lehtilapa voi olla jopa metrin levyinen. Kukan teriö säteittäinen, valkoinen. terä- ja verholehtiä yleensä viisi. Heteitä on viisi. Emiö yhdislehtinen, kaksivartaloinen, kaksiluottinen. Kukinto on kerrannaissarja, jossa on pienempiä sarjoja 50–120. Pääsarjan suojuslehdet varisevat aikaisin. Kukkii elo-syyskuussa. Sen hedelmä on 9–11 mm pitkä kaksilohkoinen matalaharjuinen lohkohedelmä. Se voi tuottaa jopa 50 000 siementä.[2][4]
Muutoin se muistuttaa ulkoasultaan suuresti yleisintä kaukasianjättiputkea ja sitä harvinaisempaa persianjättiputkea. Suomen luonnossa kasvaa myös alkuperäisiä isoja sarjakukkaiskasveja, mutta ne ovat selvästi jättiputkia pienempiä.[2][4]
Armenianjättiputken alkuperäinen kasvualue sijaitsee Koillis-Turkissa ja Kaukasiassa.[5]
Kasvin levinneisyys Suomessa tunnetaan huonosti, mutta sitä arvellaan kuitenkin olevan melko paljon tiedettyä enemmän. Venäjällä ja Virossa se on laajasti levinnyt.[2][6]
Armenianjättiputki viihtyy aurinkoisilla alueilla, ja sen torjuntakeinoksi onkin kaavailtu joskus metsittämistä.[7]
Armenianjättiputkea kehitettiin Euroopassa ja Neuvostoliitossa toisen maailmansodan jälkeen karjalle rehukasviksi. Se sopi kuitenkin huonosti rehuksi, koska kasveja syöneiden eläinten maitoon ja lihaan tuli sivumakua. Vuonna 1957 sitä löydettiin ensimmäisen kerran Virosta, jossa sitä kasvaa nykyisin yleisesti maaseudun karjatilojen läheisyydessä.[6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.