From Wikipedia, the free encyclopedia
Arkaainen hymy on antiikin Kreikan arkaaisen kauden kuvanveistolle tyypillinen veistosten kasvoilla oleva ilme, jossa suun reunat kääntyvät hieman ylöspäin. Arkaainen hymy tavataan sekä puettuja naisia eli koreita tai alastomia nuoria miehiä esittävien kurosten kasvoilla.
Arkaaista hymyä on tulkittu eri tavoin. Sitä on luonnehdittu arvoituksellisuuden, jumalallisuuden, elämänvoiman ja elämänilon merkiksi.[1][2][3] [4]
Myös taiteilijat ovat tulkinneet arkaaista hymyä. Esimerkiksi Léon Bakstin maalaus, jonka nimi on Terror Antiquus eli ”Ikivanha terrori” (toiselta nimeltään Zeuksen salama, 1908), esittää hymyilevää kore-naista, jonka takana on apokalyptinen maisema, jossa kaupungit sortuvat ja maailma tuhoutuu.
Romaanissaan Jumalten naamiot (The Magus, 1965) John Fowles kuvaa keskustelua, joka käydään veistoksesta, joka on peräisin ”Diymasta, Vähästä-Aasiasta”, ”kuudennelta tai seitsemänneltä vuosisadalta ennen Kristusta.” Kirjoittajan mukaan sen ”voima oli kasvoissa. Niillä asui voitonriemuinen hymy, hymy joka olisi ollut omahyväinen, ellei se olisi niin estottomasti kuvastellut puhdasta metafyysistä hyvää mieltä. [...] Suu oli kaunismuotoinen, ajattoman älykäs ja ajattoman huvittunut.” [5]
Kirjan henkilö kysyy, mahtaisiko se hymyillä tuolla tavoin, jos olisi tiennyt Belsenistä ja toinen sanoo:
»"Koska he kuolivat, me tiedämme elävämme yhä. Koska tähti räjähtää ja tuhat tällaista meidän maailmaamme kuolee, me tiedämme että tämä maailma on. Sitä on tuo hymy: mikä saattaisi olla olematta, on." Sitten hän lisäsi: "Kun kuolen, tämä on vuoteeni vieressä, viimeiset ihmiskasvot jotka haluan nähdä."»
(John Fowles [5])
.jpg)
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
