![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6c/Antti_Rannanj%25C3%25A4rvi_%2526_Antti_Isotalo.jpg/640px-Antti_Rannanj%25C3%25A4rvi_%2526_Antti_Isotalo.jpg&w=640&q=50)
Antti Rannanjärvi
1800-luvun Pohjanmaalla elänyt maanviljelijä ja väkivaltarikollinen, joka tunnetaan puukkojunkkarien johtohahmona / From Wikipedia, the free encyclopedia
Antti Rannanjärvi (4. huhtikuuta 1828 Ylihärmä – 12. elokuuta 1882 Ylihärmä) oli Antti Isotalon ohella puukkojunkkareiden eli häjyjen toinen päämies ja ylihärmäläinen talollinen, joka eli rikollista elämää. Rannanjärvi oli Ylihärmän Haapojan kylässä sijaitsevan verotalon isäntä.[1]
Antti Rannanjärvi | |
---|---|
![]() Antti Rannanjärvi (vasemmalla) ja Antti Isotalo vuonna 1869. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 4. huhtikuuta 1828 Ylihärmä, Suomen suuriruhtinaskunta |
Kuollut | 12. elokuuta 1882 (54 vuotta) Ylihärmä, Suomen suuriruhtinaskunta |
Kansalaisuus |
![]() |
Muut tiedot | |
Organisaatio | Etelä-Pohjanmaan puukkojunkkarit |
Rikokset | juopottelu käräjäpaikalla, murtovarkaus, väärennys, eläinvarkaus, ym. |
Uhrit | useita |
Rangaistus | sakko, pakkotyö, raippoja, vesileipävankeus ja häpeärangaistus kaakinpuussa |
Infobox OK |
Rannanjärven ensimmäinen käräjäsakko tuli syyskäräjillä 1847 hänen rikottuaan Lapuan lain öistä ulkonaliikkumiskieltoa. Rannanjärvi oli kyseisen vuoden toukokuun 25. päivänä liikkunut yhdessä kolmen muun nuorukaisen kanssa yöaikaan Ylihärmän Lööparin talon läheisyydessä, minkä kaikki syytetyt myönsivät. Tämän perusteella kihlakunnanoikeus tuomitsi heidät pitäjän poliisijärjestyksen 7 §:n mukaan kahden ruplan sakkoon yöjuoksusta. Myös Rannanjärven kaksi veljeä ja jokunen muukin lähisukulainen saivat omat tuomionsa Lapuan hallitussäännön rikkomisesta.[2]
Joulukuussa 1851 Rannanjärvi terrorisoi kolmen muun puukkojunkkarin kanssa häitä Lapualla muun muassa puukottamalla yhden häävieraan kuoliaaksi ja haavoittamalla kahta. Päätekijä Hermanni Mäki tuomittiin taposta elinkautiseen pakkotyöhön Siperiaan ja Rannanjärvi osallisuudesta tappoon ja väkivaltaisuuksiin raipaniskuihin ja viideksi vuodeksi pakkotyöhön Suomenlinnaan.[3]