Antikytheran kone
antiikin kreikkalainen mekaaninen tähtitieteellinen laskulaite / From Wikipedia, the free encyclopedia
Antikytheran kone on antiikin kreikkalainen mekaaninen tähtitieteellinen laskulaite. Se on valmistettu 100-luvulla eaa. ja löydettiin haaksirikkoutuneen antiikin aikaisen laivan hylystä, niin kutsutusta Antikytheran hylystä, Antikytheran saaren läheltä Kreikasta vuonna 1901. Koneen säilyneitä osia on tutkittu pitkään, mutta läpimurto tutkimuksessa tapahtui vasta 2000-luvulla uuden tekniikan myötä. Tutkijoiden mukaan konetta käytettiin muun muassa Kuun, Auringon ja todennäköisesti myös muiden aurinkokunnan taivaankappaleiden liikkeiden mallintamiseen sekä auringon- ja kuunpimennysten ennustamiseen.[1][2]
Antikytheran kone | |
---|---|
Antikytheran koneen suurimman säilyneen osan A etupuoli, jossa hallitsevana näkyy koneen pääratas b1. Kansallinen arkeologinen museo, Ateena. |
|
Kehittäjä | Arkhimedeen tai Poseidonioksen koulukunta? |
Tyyppi | mekaaninen tähtitieteellinen laskulaite |
Valmistettu | noin 150–100 eaa. |
Mitat | 34 × 18 × 10 cm |
Näyttö |
mm.: aurinkokuntamalli Kuun vaiheet Metonin jakso Kallippoksen jakso saros-jakso ekseligmos-jakso olympiadit |
Suoritin | 30 tunnettua ja useita muita hammasrattaita |
Infobox OK |
Antikytheran koneen koneisto koostui hammasrattaista, joista tunnetaan 30 kappaletta. Konetta käytettiin pyörittämällä sen sivussa ollutta kampea. Koneisto laski annetulle päivämäärälle Kuun, Auringon ja oletettavasti myös tunnettujen planeettojen sijainnin taivaalla suhteessa toisiinsa ja eläinrataan, hyödynsi Metonin jaksoa kuu- ja aurinkokalentereiden synkronoimiseen, sekä käytti saros-jaksoa auringon- ja kuunpimennysten päiväysten laskemiseen. Samalla koneessa oli myös muun muassa olympiadien vuodet ja niiden panhelleeniset kisat sisältänyt kalenteri. Laskutoimitusten tulokset havainnollistettiin laitteen etu- ja takapaneelissa olleilla osoittimilla.[1]
Koneen löytyminen muutti käsityksen antiikin ajan teknisestä osaamisesta, jonka ei oletettu olleen tarpeeksi edistynyttä tämänkaltaisen monimutkaisen kojeen luomiseen. Vastaavanlaisia laitteita osattiin seuraavan kerran valmistaa vasta myöhäiskeskiajalla, yli 1 500 vuotta myöhemmin.[3]
Koneen säilyneet pronssiosat ovat esillä Kansallisessa arkeologisessa museossa Ateenassa (esine X 15087).[4][5]