Anna Q. Nilsson
From Wikipedia, the free encyclopedia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Anna Quirentia Nilsson (30. maaliskuuta 1888 Ystad, Ruotsi – 11. helmikuuta 1974 Hemet, Kalifornia) oli ruotsalais-amerikkalainen näyttelijä, joka tunnetaan yhtenä suurista mykkäelokuvatähdistä.[1][2]
| Anna Q. Nilsson | |
|---|---|
 Anna Q. Nilsson vuonna 1921. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Anna Quirentia Nilsson |
| Syntynyt | 30. maaliskuuta 1888 Ystad, Ruotsi |
| Kuollut | 11. helmikuuta 1974 (85 vuotta) Hemet, Kalifornia |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso |
Guy Coombs ( 1916) John Gunnerson ( 1923; ero. 1925) |
| Näyttelijä | |
| Taiteilijanimet | Anna Nilsson |
| Aktiivisena | 1911–1954 |
_(cropped).jpg){kind=small} Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Anna Nilsson alkoi teini-iässä säästämään rahaa päästäkseen Yhdysvaltoinin, ja matkusti New Yorkiin vuonna 1907. Hän teki siellä aluksi töitä lastenhoitajana. Muotokuvamaalari Carol Bickwith löysi Nilssonin kun hän käveli kadulla Manhattanilla, ja pyysi hänet mallikseen. Nilsson teki elokuvadebyyttinsa vuonna 1911 Kalem -elokuvayhtiön elokuvassa Molly Pitcher joka kertoi Yhdysvaltain vapaussodasta, sen ohjasi Sidney Olcott. Sen jälkeen Nilsson oli vuosina 1911–1919 yli sadassa elokuvassa, mutta suurin osa niitä on kadonnut, johtuen nitraattifilmin heikosta kestävyydestä ja paloherkkyydestä, mikä aiheutti elokuvateattereissa tulipaloja.[1][2]
Nilsson palasi Ruotsiin kesäksi vuonna 1921, ja oli siellä ollessaan pääroolissa elokuvassa Värmlänningarna (The Värmlanders), josta tuli suuri kassamenestys. Palattuaan Hollywoodiin hän jatkoi siellä menestyksekästä uraansa, mutta joutui 1920-luvun puolivälissä ratsastusonnettomuuteen josta toipuminen vaati kolme leikkausta, ja vuosien toipumisajan ennen kun hän pystyi taas kävelemään kunnolla. Hän yritti tehdä paluun elokuviin mykkäelokuvan kulta-ajan loppupuolella, mutta pitkä tauko ja äänielokuvien tuleminen saivat hänen suosionsa hiipumaan. 1930-luvun alusta 1950-luvun puoliväliin hän oli vain noin 40 elokuvassa, ja lopulta hän oli niin pienissä rooleissa ettei hänen nimeään enää mainittu elokuvien lopputeksteissä.[1][2]
Hän on saanut nimensä Hollywood Walk of Famelle osoitteeseen 6150 Hollywood Boulevard.[3]
