Ane
From Wikipedia, the free encyclopedia
Ane on katolisessa kristinuskossa todistus siitä, että syntejään katuva ihminen on lahjoittanut kirkolle rahaa käytettäväksi hyviin tarkoituksiin. Lahjoituksella katuja saattoi korvata kirkon määräämät katumusharjoitukset. Aneen vaikutuksen uskottiin ulottuvan myös kiirastuleen.[1]
Aneen saaminen edellytti yleensä tiettyjen ennalta määrättyjen ehtojen täyttymistä ja tiettyjen ennalta määrättyjen tekojen suorittamista. Uskovan täytyi esimerkiksi olla armon tilassa vähintäänkin silloin, kun aneeseen liittyvä teko suoritettiin.[2] Hänen täytyi myös olla sisäisesti täysin irrottautunut synnistä, sakramentaalisesti tunnustanut syntinsä, ottanut vastaan pyhän ehtoollisen sekä rukoillut paavin tarkoitusten puolesta. Täydellisen aneen saattoi saada vain kerran päivässä.[3]
Aneita saattoi käyttää itsensä hyväksi tai kuolleiden ihmisten sielujen hyväksi, mutta ei toisten maan päällä elävien ihmisten hyväksi.[4]