Air Francen lento 8969

Air Francen lento 8969 kaapattiin 24. joulukuuta 1994 Algerissa, Algerian pääkaupungissa. Koneen kaappasivat neljä algerialaisen islamistisen Aseellisen islamilaisen ryhmän (GIA) terroristia. Kaappareiden vaatimus oli kahden kielletyn Front Islamique du Salut -puolueen jäsenen vapautus. He tappoivat kolme matkustajaa. Kaappausdraama päättyi 26. joulukuuta Marseillen kansainvälisellä lentokentällä, kun Ranskan terrorisminvastainen erikoisosasto GIGN vapautti koneen ja kaikki kaappaajat saivat surmansa.^[1]

Air Francen lento 8969
Kaapattu kone vuonna 1982 Lontoon Heathrow-lentokentällä.
Yhteenveto
Päivämäärä	24.–26. joulukuuta 1994
Onnettomuustyyppi	lentokonekaappaus
Tapahtumapaikka	Houari Boumediennen kansainvälinen lentoasema, Alger, Algeria
Lähtöpaikka	Houari Boumediennen kansainvälinen lentoasema, Alger, Algeria
Määränpää	Charles de Gaullen kansainvälinen lentoasema, Pariisi, Ranska
Kuolleita	7
Loukkaantuneita	16
Eloonjääneitä	229
Lentokone
Konetyyppi	Airbus A300
Lentoyhtiö	Air France
Matkustajia	220
Miehistöä	12
Infobox OK

Kaappaus

24. joulukuuta 1994 kello 11.15 neljä aseistautunutta Groupe Islamique Armén terroristia, jotka olivat pukeutuneet Air Algerie -lentoyhtiön pukuihin, nousivat Houari Boumedienen lentoasemalta Air Francen lennolle 8969 kohti Charles de Gaullen kansainvälistä lentoasemaa. Miehet väittivät tulevansa tarkastamaan konetta. He tutkivat matkustajien passit, vaativat sulkemaan ikkunat ja luovuttamaan kaikkien henkilökohtaiset omaisuudet mustiin muovipusseihin. Tarkastuksen jälkeen he kieltäytyivät lähtemästä, jolloin selvisi etteivät he ole Air Algerien henkilökuntaa vaan terroristeja, jotka aikoivat kaapata koneen. Terroristien johtaja, 25-vuotias Abdul Abdullah Yahia, otti esille AK-47-rynnäkkökiväärin ja Uzi-konepistoolin ja alkoi vaatia koneen henkilökunnalta ja matkustajilta yhteistyötä. Lentokoneessa oli 220 matkustajaa ja 12 miehistön jäsentä.

Kello 14.00 yksi terroristeistä huomasi, että koneessa oli algerialainen poliisi, ja Yahia määräsi vangitsemaan tämän. Poliisi vietiin matkustamoon, jossa hänet ammuttiin. Muutama minuutin päästä kaappaajat ottivat yhteyttä lennonjohtoon ja vaativat nousulupaa. Kun heidän vaatimuksiinsa ei suostuttu, kaappaajat heittivät surmatun algerialaispoliisin ruumiin kiitotielle näytteeksi. Kaappaajien vaatimuksena oli kahden kielletyn Front Islamique du Salut -puolueen jäsenen vapautus.

Algerian sisäministeri Abderahmane Meziane Cherif pyrki neuvottelemaan radioteitse Front Islamique du Salutin kahden kotiarestissa olleen johtajan vapautuksesta kaappareiden kanssa. Myös Ranskan pääministeri Édouard Balladur oli mukana neuvotteluissa.

Balladur vaati vastavuoroisesti naisten ja lasten vapauttamista, johon suostuttiin neljä tuntia myöhemmin. Noin 60 matkustajaa oli päästetty vapaaksi koneesta ennen jouluaaton päättymistä. Myöhemmin kaapparit luopuivat aiemmista vaatimuksistaan ja vaativat vapaata lentoa Pariisiin, jossa he pitäisivät tiedotustilaisuuden ja jos tähän ei suostuttaisi, he ampuisivat yhden panttivangin.

Algerian armeija oli saartanut koneen ja Ranskan erikoisjoukkojen komentaja Philippe Legorjus keskusteli Algerian armeijan komentajan kanssa. Kaapparit vaativat armeijan vetäytymistä, mutta algerialaiset suhtautuivat tähän hyvin vastahakoisesti. Kriisineuvosto Ranskassa oli perustanut tukikohdan Air Francen päämajaan Pariisissa ja he päättivät, että kone päästettäisiin lentämään Ranskaan. Samalla GIGN hälytettiin asemiin.

Ongelmia tuli, kun algerialainen eversti kieltäytyi saamastaan käskystä vetäytyä koneen vierestä. Vihaiset kaapparit teloittivat vietnamilaisen diplomaatin ja heittivät hänet kiitotielle aikaisemmin ammutun poliisin ruumiin viereen. Kello 21.30 jouluaattona Ranskan suurlähetystön kokki tuli radioon ja sanoi terroristien surmaavan hänet, jos kone ei saisi nousulupaa puolen tunnin sisällä. Algerialainen eversti piti yhä joukkoja koneen ympärillä. Terroristit surmasivat kokin kello 22.00 ja uhkasivat ampua yhden matkustajan puolen tunnin välein, ellei kone saisi lupaa lentää Pariisiin. Viranomaisille ilmoitettiin myös koneessa olevan dynamiittia.

GIGN:n johtaja Denis Favier kokosi joukkonsa ja suunnitteli vapautusoperaation. Tiimi harjoitteli vapautusta omalla erikoiskoneella, kunnes heidät lennätettäisiin Algeriin. Kun he olivat matkalla he eivät saaneetkaan laskeutumislupaa Algeriin. Kaksi tuntia myöhemmin lentokoneen piti palata Espanjaan ja laskeutua odottamaan lisäohjeita.

Tämän tilanteen jälkeen Ranskan pääministeri Balladur kääntyi Algerian presidentin Lamine Zeroulin puoleen, joka lopulta määräsi koneen lentämään Pariisiin. 40 tuntia kaappausdraaman alkamisesta Algerian armeija kokosi konetta piirittäneet joukkonsa ja 26. joulukuuta kone sai luvan nousta. Neuvottelijaryhmä Pariisissa päätti, että koneen piti laskeutua Marseilleen 400 kilometrin päähän Pariisista. Lennonjohto sai salaa ilmoitettua ohjaamoon, että kaappareille piti kertoa ettei polttoaine riittäisi Pariisiin. Kone oli jo Algerissa käyttänyt lähes kaiken polttoaineen sähkön tuotannon takia.

GIGN:n joukot lähtivät Espanjasta juuri sen jälkeen kun kone laskeutui Marseillen Provencen kansainväliselle lentoasemalle kello 3.30. Kaapparit olivat väsyneitä ja kello 6.00 he ottivat radioyhteyden. Aamulla kaapparit vaativat 27 tonnia polttoainetta ja vapaata pääsyä Pariisiin puolessatoista tunnissa. Marsaillen poliisipäällikkö Alain Géhin yritti saada panttivankeja ulos neuvottelemalla. Abdul Abdullah Yahia kuitenkin kieltäytyi ilmoittaen, että olisi valmis räjäyttämään koneen Marseillessa ellei polttoainetta tule. Géhin lupasi ystävällisesti toimittaa koneeseen ruokaa ja juomaa sekä siivota koneen käytävät. Tämä oli kuitenkin keksintö, jolla valepukuiset poliisit saatiin hyökkäyksen varalta kätkemään koneeseen salakuuntelulaitteita ja tutkimaan ovien välit pommien varalta. Ranskan tiedustelupalvelu pelkäsi, että kaappareiden todellinen tarkoitus oli räjäyttää kone Pariisin yläpuolella tai lentää se suoraan kohti Eiffel-tornia ja saada aikaan todellista tuhoa.

Pari tuntia tuon operaation jälkeen kone lähti liikkeelle ja ajatettiin kohti lennonjohtotornia, jonka vieressä Yahia uhkasi räjäyttää koneen neljännestunnin kuluttua.^[1]

Isku

Kaappausdraaman aikana GIGN oli saapunut kello 17.08 Marseilleen ja oli jo taisteluvalmiudessa. Yhden kaapparin alkaessa ampua kohti tornia 30 erikoisjoukkojen miestä ryhtyi hyökkäykseen. Kaikki koneen kolme ovea räjäytettiin auki. Koneen etuosassa puhkesi taistelu kaappareiden ja GIGN:n välillä. Kaapparit avasivat tulen ja heittivät käsikranaatteja ohjaamon ikkunasta. GIGN vastasi tuleen ja odotti, kunnes vastatulitus loppuisi. Sen jälkeen erikoisjoukot ryhtyivät evakoimaan matkustajia nopeasti ulos koneesta hätälaskuun tarkoitettua liukumäkeä pitkin.

Kaikki neljä kaappaajaa saivat surmansa. Kolme matkustajaa kuoli koko kaappausdraaman kuluessa. Lopun tulitaistelun aikana loukkaantui 13 matkustajaa, kolme henkilökunnan jäsentä ja 11 GIGN:n sotilasta.^[1]

Kansalaisuudet

Kansallisuus	Matkustajamäärä	Henkilökunnan määrä	Yhteensä
Algeria	100	0	100
Ranska	75	12	87
Saksa	10	0	10
Irlanti	5	0	5
Alankomaat	3	0	3
Norja	5	0	5
Yhdistynyt kuningaskunta	5	0	5
Yhdysvallat	5	0	5
Vietnam	1	0	1
Yhteensä	209	12	221

Lähteet

1. Kaapausdraama päätyitulitaisteluun -vuosikirja 1994 2.9.2008, sivu 290-291