Aino Voipio (sukunimi vuoteen 1901 Åkerman; 4. huhtikuuta 1883 Viipuri – 10. maaliskuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen opettaja, kansanopiston johtaja ja kirjailija.
Voipio toimi 1907–1915 Länsi-Suomen kansanopiston johtajana Huittisissa ja 1920–1928 Itä-Hämeen kansanopiston johtajana Hartolassa. Hän oli Järvenpään kotitalousopettajaopiston ensimmäinen johtaja 1929–1950[1]. Voipio sai kouluneuvoksen arvon 1943.
Voipio kirjoitti sanat Aksel Törnuddin säveltämään ”Satakunnan lauluun”, joka tehtiin alun perin Länsi-Suomen kansanopiston 20-vuotisjuhliin juhannuspäivänä 1912. Voipio sanoitti myös ”Itä-Hämeen laulun”. Länsi-Suomen kansanopiston pihassa on Voipion muistomerkki, jonka on tehnyt Olavi Koskinen vuonna 1987[2].
- Kultainen aika: tarinoita pienten maailmasta. Otava 1911
- Kansanopistolaisia: 3-näytöksinen näytelmä. Otava 1913
- Aino: 3:osainen laulu- ja lausuntokuvaelma, laulut säveltänyt Aarni Voipio. Edistysseurojen kustannus, Helsinki 1920
- Kesäjuttuja ja joulusatuja. Edistysseurojen kustannus, Helsinki 1921
- Purjehdusmatka: 1-näytöksinen huvinäytelmä. WSOY 1922
- Kansanopistolauluja: Tanskan kansanopiston laulukirjasta suomentanut Aino Voipio, Kansanopiston laulukirjan liitevihko. Otava 1927
- Veden voima: yksinäytöksinen näytelmä. Tekijä, Helsinki 1927
- Grundtvigin nuorisonkasvatusaatteesta. Otava 1929
- Kodin kasvatustyöstä: Edellinen osa: (Varhaisempi lapsuus). WSOY 1932, 2. painos 1938, 3. painos 1942
- Kodin kasvatustyöstä: Jälkimmäinen osa. WSOY 1933, 2. painos 1939
- Lapsen sielunelämän kehitysvaiheet. WSOY 1938
- Suloinen sanoma: lasten hiljaisia hetkiä varten. WSOY 1938
- Kotisivistyksen alkeita. Maataloudellinen kotitalousopetusseura, Helsinki 1940
- Kotisivistyksestä. Maataloudellinen kotitalousopetusseura, Helsinki 1944
- Unennäkijä. Kuva ja sana, Helsinki 1947
- Keväthalla: romaani 1820-luvulta. Otava 1952
- Rajamaan pappi: Historiallinen romaani Mäntyharjun pappilasta 1742-73. WSOY 1967
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
