Afganistanin kuningaskunta
Keski-Aasialainen kuningaskunta 1926–1973 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Afganistanin kuningaskunta (pašt. د افغانستان واکمنان, Də Afġānistān wākmanān, dariksi پادشاهی افغانستان, Pādešāhī-ye Afġānistān) oli vuosina 1926–1973 olemassa ollut perustuslaillinen monarkia, joka perustettiin toisen Afganistanin emiraatin (1842–1926) seuraajavaltiona. Sen julisti perustetuksi ensimmäinen kuningas Aman Allah Khan seitsemän vuotta valtaantulonsa jälkeen. Sitä ennen hän hallitsi emiirinä onnistuttuaan isänsä kuoleman jälkeen nousemaan valtaistuimelle. [1]
Kuningas poisti naisilta pakon käyttää burkaa ja avasi koulujen ovet myös tytöille. Uudistukset johtivat sisällissotaan, missä kuningas ajettiin maanpakoon. Seuraaja Nadir Shah peruutti uudistukset, mutta murhattiin neljä vuotta valtaannousun jälkeen. Hänen poikansa Zahir Shah oli vallassa 40 vuotta, joiden kuluessa kuningas vakautti ja uudisti maata. Vuoden 1964 perustuslain nojalla Afganistanista tuli moderni demokratia, jossa myös naisilla oli tasa-arvoinen asema. Ulkopolitiikassa kuningas tasapainoili Neuvostoliiton ja USA:n välillä. Vuonna 1973 kuninkaan serkku Mohammed Daud Khan kaappasi vallan kuninkaan ollessa ulkomailla. Siitä alkoi Afganistanissa sekasorto, joka on jatkunut 2000-luvun puolelle.[2]