Islamin tieteellisten saavutusten näyttely From Wikipedia, the free encyclopedia
"1001 Inventions. The Enduring Legacy of Muslim Civilization: Official Companion to the 1001 Inventions Exhibition" on kolmanteen laitokseen ehtinyt kirja, joka liittyy monissa maissa kiertäneeseen näyttelyyn "1001 Inventions: Discover the Golden Age of Muslim Civilization".[1] Kirja ja näyttely esittelevät islamin "kulta-ajan" tieteellisiä saavutuksia tavalla, joka on saanut maailmalla ihastuneen vastaanoton, mutta herättänyt eriäviä mielipiteitä tieteenhistorian tutkijoissa. Näyttelyllä on varakkaat ja hyvin verkostoituneet taustavoimat, mutta sitä on syytetty historian väärentämisestä ja "muslimit tekivät sen ensin" -propagandan levittämisestä.
Kirjan ja siihen liittyvän näyttelyn taustajärjestö on Foundation for Science, Technology and Civilisation (FSTC), jonka perusti professori Salim Al-Hassani Manchesterin yliopistosta.[1] FSTC alkoi järjestää islamin tieteellisiä saavutuksia esitteleviä näyttelyitä vuonna 2006. Toiminta laajeni vuonna 2010, kun Jamel-säätiön tuella Lontoossa järjestettiin suuri "1001 Inventions" -näyttely, joka sen jälkeen on kiertänyt monien maiden ja kaupunkien tiedekeskuksissa mukaan lukien Istanbul, New York, Los Angeles, Abu Dhabi ja Saudi-Arabia.[2] Järjestön mukaan se on tavoittanut aineistoillaan jopa yli 100 miljoonaa ihmistä. Kirjoja on myyty 200 000, näyttelyvieraita on ollut 3,3 miljoonaa, verkkosivuilla vierailuja on 16,5 miljoonaa ja elokuvaesityksen nähneitä 3 miljoonaa.[3] Jamel -säätiö on saudi-arabialainen hyväntekeväisyysjärjestö.[4] Näyttelyn järjestäjät ovat hyvin verkostoituneita ja erittäin varakkaita. [5]
Näyttelyllä on ollut arvovaltaisia suojelijoita ja tukijoita, kuten Walesin prinssi Charles, Englannin kuningatar Elisabeth II, Englannin parlamentti, Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdoğan, USA:n ulkoministeri Hillary Clinton, Ruotsin kulttuuriministeri Lena Adelson Liljeroth ja Ruotsin prinssi Carl Philip. Näyttelyn sanoma on otettu usein sellaisenaan vastaan. Unescon pääjohtaja Audrey Azoulay lausui näyttelystä: "Haluan kiittää 1001 Inventions -näyttelyä tästä yhteistyöstä UNESCON kanssa, sillä se auttaa selittämään, miten tiede on ollut kokemus yhteistyöstä, jossa yksi sivilisaatio on välittänyt toiselle edistysaskeleensa ja luonut näin yhteistä hyvää." [6] Avatessaan näyttelyä Los Angelesissa vuonna 2011 Hillary Clinton lausui: "Muslimimaailmalla on innovaatioiden tekijöiden ylpeä historia". Hän tähdensi sellaisten henkilöiden saavutuksia kuin Fatima Al-Fihrin, joka perusti maailman ensimmäisen modernin yliopiston (al-Karaouinen yliopisto) ja insinöörimestari Al-Jazarin tämän keksiessä kampiakselin, joka liikuttaa jokaista lentokonetta, junaa ja autoa planeetallamme.[7] Los Angelesissa näyttely sai puoli miljoonaa kävijää.
Näyttely vieraili Ruotsissa Karlstadissa vuonna 2013. Ruotsin kulttuuriministeri Lena Adelson Liljeroth korosti tällöin sitä, että vaikka nyt ajattelemme muslimimaailmaa lähinnä konfliktipesäkkeenä, näyttely osoittaa, mitä olemme sille velkaa sekä tieteessä että kulttuurissa. [8] Näyttelyyn yhdistyi erityisesti lapsiin kohdistettu vaikuttaminen. Siitä valmistettiin oppimateriaaleja, jotka oli sovitettu ruotsalaisen opetussuunnitelman mukaiseksi, ja tavoitteena oli, että kaikki 6-18 vuotiaat koululaiset saataisiin käymään näyttelyssä.[9]
Näyttelyä ja järjestön toimintaa tukeneisiin tieteellisiin areenoihin kuuluvat muun muassa Science Museum in London, New York Hall of Science sekä California Science Center. Muita tahoja ovat olleet muun muassa National Geographic, BBC, UNESCO, YK ja Maailmanpankki.[3][10]
Vieraileva professori Paul Vallely kirjoitti, että muslimimaailma on antanut meille monia keksintöjä, joita nykyään pidetään jokapäiväisinä. Hän esittelee 1001 Inventions -kirjan keksinnöistä mielestään 20 merkittävintä.[11]
Toimittaja Ayla Albayrak kirjoitti Turkissa avatusta näyttelystä 2010 Helsingin Sanomiin. Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdoğan oli tutustunut näyttelyyn Lontoossa Science Museumissa ja vaati sen tuomista myös Istanbuliin. Albayrakin mukaan näyttely panee uusiksi käsitykset islamilaisen maailman takapajuisuudesta. Toinen näyttelyn viesti on, että pimeää keskiaikaa ei ollutkaan, vaan islamilaisessa maailmassa tiede kukoisti samaan aikaan, kun Eurooppaa riivasi rutto ja lukutaidottomuus.
Albayrak kertoo islamilaisen sivistyksen kulta-ajalla kehitetyn ensimmäisen kellon, edistetyn lääketiedettä, astronomiaa ja matematiikkaa, avatun ensimmäisen yliopiston ja rakennetun ensimmäiset tuulimyllyt. Muita islamilaiset kulttuurin peruja ovat monet Abu al-Qasim al-Zahrawin leikkausvälineet, kipsaaminen ja rokotteet. Myös kameroissa käytetty teknologia perustuu Ibn Al-Haithamin havainnoille silmän toiminnasta.
Artikkeli mainitsee ensimmäisen miehitetyn lentoyrityksen Espanjassa tuhat vuotta ennen Wrightin veljeksiä sekä ensimmäisen rakettilentäjän Lagâri Hasan Çelebin, joka kerrotaan lentäneen raketilla Turkissa 1600-luvulla. Näyttelyn esittelyvideolla Oscar-palkittu näyttelijä Ben Kingsley esittää Al-Jazaria, joka tunnetaan rakentamastaan vedellä toimivasta norsukellosta. Se rakennettiin elefantin selkään näyttämään vuorokauden aikoja.[12][13]
Vallelyn listaan kohdistunut kritiikki on torjunut melkein kaikkien Vallelyn esiin nostamien keksintöjen väitetyn alkuperän.[14]
Tieteenhistorioitsijoiden tekemiä kriittisiä arvioita al-Hassanin "1001 Inventions" kirjasta on julkaistu teoksessa "1001 Distortions". [15][16] Esimerkiksi Richter-Bernburg arvostelee virheellistä kuvaa, joka on annettu Bagdadin Viisauden talosta.[17] Keskiajan islamilaisen maailman matematiikkaan erikoistunut tieteenhistorioitsija Sonja Brentjes toteaa, että näyttelyyn liittyvän kirjan "1001 Inventions" kolmannessa laitoksessa kirjan entisiä virheitä on korjattu ja kieltä muutettu poliittisesti korrektiksi. Kirja sisältää kuitenkin perustavan virheen väittäessään, että koko moderni tiede ja tekniikka perustuisivat keskiajan islamilaisten oppineiden keksintöihin. Kirja liioittelee muslimien osuutta ja heidän joukossaan arabien saavutuksia. Lopputuloksena on, etteivät menneisyyden tutkijat saa arvostusta siitä työstä, minkä he oikeasti tekivät. Brentjes kirjoittaa, että islamilaisen maailman tutkijat saivat merkittäviä tuloksia etenkin matematiikan ja luonnontieteen aloilla. Nykypäiviin näistä tuloksista ei kuitenkaan ole jäänyt jäljelle juuri mitään lukuun ottamatta sisältöjä, jotka kuuluvat näiden tieteenalojen alkeisopintoihin. Sielläkään mikään ei vastaa arabialaisten, persialaisten tai turkkilaisten käsikirjoitusten ideoita, metodeja, teorioita tai merkintätapoja. [1]
Brentjes katsoo, että kirjan tekijät ovat virheellisesti modernisoineet keskiajan ajatuksia ja tuloksia. Hän antaa tästä esimerkiksi keuhkoverenkierron. Kirja väittää virheellisesti, että Ibn al-Nafis (1213–1288) kuvasi pienen verenkierron sydämestä keuhkoihin ja takaisin. Toisena esimerkkinä kirja antaa ymmärtää, että muslimit käyttivät jo varhaisilla vuosisadoilla kaukoputkea taivaan tutkimiseen, vaikka varhaisin tieto sen käytöstä muslimimaissa on 1700-luvulta.[1] Brentjes katsoo, että kirja välttää esittelemästä ristiriitoja ja konflikteja, joita keskiajan islamilaisessa maailmassa esiintyi tieteen ja uskonnon välillä; kirja ei kerro, miten tuhannet tai kymmenet tuhannet käsikirjoituskopiot todistavat siitä, että madrasoissa annettu matemaattinen ja astronominen tieto oli monissa paikoissa hyvin vähäistä; kirja jättää kertomatta epätieteellisistä harharetkistä ja välttää esittelemästä tutkijoiden erimielisyyksistä eri keksintöjen historian suhteen.[1] Brentjesin lopullinen arvio kirjasta 1001 Inventions on se, että kirja on epäluotettava, tuhoisa ja kouluihin vietynä vaarallinen. Siitä huolimatta myös tieteenharjoittajat ovat hairahtuneet uskomaan tähän Brentjesin mukaan pinnalliseen ja vääristelevään sepitelmään.[1] Näyttelyn ja kirjan motiiviksi on nähty todistella, että "muslimit tekivät sen ensin". [18]
Professori Mike Diboll katsoo, että kirja ja näyttely esittää tieteisfantasiaan verrattavalla tavalla keskiajan muslimimaailman nykyisen länsimaisen modernin elämän kehtona täytekynästä lentokoneiden keksimiseen. Käsitys on epähistoriallinen ja sisältää myös essentialistisen näkemyksen "muslimiudesta" kaikenkattavana yhdenmukaisena ilmiönä.[19] Taner Enis ja Amy Sue Bix näkevät kirjan esityksen narratiivina, jossa yhtenäinen muslimisivilisaatio yhdistää antiikin ja modernin maailman siten, että muslimit ja arabit ovat lähes joka asiassa ensimmäisiä ja jokainen muslimin tekemä keksintö on tehty uskonnollisen hartauden vaikutuksesta. Kirja myös kytkee esimerkiksi kertomuksen Ibn Firnasin lentomatkasta suoraan yhteyteen ilmailun myöhemmän kehityksen kanssa, vaikka näillä ei ole mitään tekemistä keskenään.[20]
Kirjan mukaan mahdollisesti ensimmäinen ihminen, joka teki realistisen yrityksen keksiä lentokoneen, oli córdobalainen Abbas ibn Firnas. Tämän ilmailun edeltäjän kunniaksi eräs Bagdadin lentokentistä on nimetty hänen mukaansa.[21][22] Myös Ibn Firnasin patsas löytyy Bagdadin päälentokentälle vievän tien varrelta.
Tiedot Ibn Firnasin hypyistä ovat kuitenkin ajallisesti myöhäisiä, keskenään ristiriitaisia ja uskomattomia. Kaksi keskiaikaista lähdettä kertoo Ibn Firnasin tekemistä kokeiluista. Varhaisin on Ibn Hayanin (988–1076) kronikka al-Muqtabis. Siinä kerrotaan, että ibn Firnas hyppäsi jyrkänteeltä, käytti apuna sulkia ja liikkuvia siipiä ja putosi muutaman sekunnin kuluttua maahan säilyen ihmeen kaupalla hengissä.[23]
Algerialainen historioitsija Ahmed Mohammed al-Maqqari (k. 1632) antoi seuraavan selostuksen 600 vuotta Ibn Hayanin jälkeen. Hän kertoo, että Ibn Firnas pukeutui sulkiin, otti käyttöön siipiparin ja hyppäsi korkealta paikalta. Useiden luotettavien todistajien mukaan hän lensi huomattavan pitkälle aivan kuin olisi ollut lintu. Laskeutuessaan takaisin lähtöpaikkaan hän kuitenkin loukkasi takamuksensa. Ibn Firnas ei ollut ymmärtänyt, että linnut tulevat alas pyrstölleen eikä siksi ollut varustanut itseään pyrstösulilla.[24][23]
Kolmannen version esittää 350 vuotta Maqqarin jälkeen kirja 1001 Inventions. Se kertoo Ibn Firnasin lentäneen jopa useita kertoja. Ensimmäinen epäonnistunut lento tapahtui vuonna 852, jolloin hän hyppäsi Córdoban moskeijan minareetista puukepein tuetussa viitassa. Hyppy johti lievään loukkaantumiseen. Toinen lento tapahtui vuoren jyrkänteeltä suuria linnunsiipiä käyttäen. Hän lensi ilmassa huomattavassa korkeudessa kauemmin kuin kymmenen minuuttia ja palasi lähtöpaikkaan, jossa rysähti maahan. Lentoyritys epäonnistui, koska hän oli unohtanut pyrstösulat, joita linnut tarvitsevat voidakseen laskeutua pyrstölleen. Kaikki modernit lentokoneet laskeutuvat kirjan mukaan takapyörilleen, mikä osoittaa, että Ibn Firnas oli edellä aikaansa. Ibn Firnas murti selkänikamansa eikä enää lentänyt. [25][23]
Kolme kertomusta eri ajoilta osoittavat, miten tarina on kehittynyt ja kasvanut vuosisatojen vieriessä. Al-Maqqari lisäsi yksityiskohtia alkuperäiseen Ibn Hayanin tarinaan. Kun Ibn Hayan kertoo jyrkänteeltä tapahtuneesta hypystä, joka kesti muutamia sekunteja, al-Maqqari kertoo jyrkännehypyn kestäneen pitkään ja päätyneen takaisin lähtöpaikkaan. Yksityiskohdat lisääntyvät edelleen "1001 Inventions" kirjassa: jyrkännelennon kerrotaan nyt kestäneen yli kymmenen minuuttia. Kirja lisää tarinaan kertomuksen toisesta hypystä, joka tapahtui Córdoban minareetista vuonna 852.[26] Lisäys ei ota huomioon, että 800-luvulla Espanjassa ei vielä ollut minareetteja. Córdoban moskeija sai omansa vasta vuonna 958.[27] Muita lisäyksiä ovat selkänikaman murtuminen ja väite, etteivät lennot jatkuneet. "1001 Inventions" tarjoaa lisäksi Ibn Firnasin suoria haastattelulausuntoja, jotka hän antoi välittömästi lennon jälkeen.
Brentjesin mukaan tarinaan on ilmestynyt absurdeja piirteitä, kuten se, että linnut ja lentokoneet laskeutuisivat pyrstölleen. Sulkien ja liikkuvien siipien avulla on myös mahdoton lentää.[1] Kertomus on kaikesta huolimatta siirtynyt tiedotusvälineisiin. BBC:n toimittama tiedeohjelma vuodelta 2019 kertoo siipien kanssa vuorelta tehdystä hypystä epäonnistumisineen. Ohjelmassa Ibn Firnasia kuvataan "huomattavasti aikaansa edellä olleeksi neroksi", jota kiitetään lentämisen uranuurtajana. BBC:n ohjelmassa Ibn Firnasin hyppy tulkittiin ensimmäiseksi osaksi moderniin lentämiseen johtanutta kehitystä.[28]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
