Lassi Nummi oli soome luule tuntumaid moderniste, kelle luule pärisosaks on loodus ning maailma metafüüsiline ja müstiline mõõde. Ta oli pikaajaline eesti kultuuri ja eesti kirjanike sõber.[1] Nummi loomingus leidub ka Eesti-ainelisi luuletusi (tsükkel "Niin usein lähdössä" kogus "Matkalla niityn yli", sh luuletused "Ilta Nõmmella", "Paluumatkalla", samuti luuletus "Toompea" kogus "Karu laidunrinne").[2]
Nummi lõpetas 1948 Helsingis Kallioslütseumi. Tuntuks sai ta juba järgmisel aastal, kui avaldas romaani "Maisema" ning luulekogud "Intohimo olemassaoloon" ja "Vuoripaimen". Tema luules kajastuvad idamaade ja antiikkultuur, kristlus ja Soome ajalugu.
Nummi sai 1986 Helsingi ülikooli filosoofiateaduskonna audoktoriks ja 1990 teoloogiateaduskonna audoktoriks.
Nummi pälvis 5 korda (aastatel 1950–1983) Soome riikliku kirjanduspreemia. 2006 anti talle Soome Kirjanduse Seltsi Aleksis Kivi Fondi elutööpreemia.
Timanttiajo. Kaksi kokematonta nuorukaista maailmalla monen kokeneen konnan koulittavana. (Nimellä Jukka Kangas) Seikkailukirjasto. 23., Nuorisokirja. 1948.
Intohimo olemassaoloon. (Runoja) Otava 1949.
Maisema. (Romaani) Otava 1949.
Vuoripaimen. (Runoja) Otava 1949.
Ristikot. Novelleja, kuvia, balladi. Otava 1952.
Viha. (Romaani) Otava 1952.
Tahdon sinun kuulevan. Neljä sikermää.Lasinen kirja. Musta kirja. Hopeinen kirja. Vaskinen kirja. (Runoja) Otava 1954.
Taivaan ja maan merkit. (Runoja) Otava 1956.
Runoja. (Esitys Lassi Nummi) Otavan kirjallinen äänilevy 22. Otava 1961.
Kuusimittaa ja muita säkeitä. (Runoja) Otava 1963.
Arpakuutiot. 1966. (Runoja) (Tervehdys Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootiossa 25.5.1966 vihittäville valtiotieteen maistereille.)
Toinen kalenteri. 1961-1963, kuultua, nähtyä, koettua. Otava 1969.
Linna vedessä. (Runoja) Otava 1975.
Lähdössä tänään. (Runoja) Otava 1977.
Sana tuli kiveksi. (Esittäjä Eeva-Kaarina Volanen), Näin olen ajatellut. (Esittäjä Lassi Nummi) Otavan kirjallinen äänilevy 78. Otava 1978.
Aika on virtaava vesi. Osuuspankkien keskuspankki 1977. (Kannessa Juhlaruno kolme neljännesvuosisataa jatkuneen suomalaisen osuuspankkitoiminnan kunniaksi Suomen itsenäisyyden juhlavuonna.)
Runot 1947-1977. (Runoja) Otava 1978.
Heti, melkein heti. (Runoja) Otava 1980.
Maisema ja muuta proosaa. Otava 1980.
Kaksoiskuva. (Runoja) Otava 1982.
Hiidentyven. (Runoja) Otava 1984.
Matkalla niityn yli. (Runoja) Otava 1986.
Joulukonsertto. (Runoja ja puhetta joulun aikaan) Otava 1987.
Maailma, yhä. (Valikoima runoja) Otava 1988.
Karu laidunrinne. (Runoja) Otava 1989.
Requiem. (Tekstit Leonid Bashmakovin sävellykseen. Kantaesitys Tampereen Sävel -juhlissa kesäkuussa 1989.)
Requiem. (Runoja) Otava 1990.
Requiem. (Äänite) Otavan äänikirja. Otava 2005.
Portaikko pilvissä. (Runoja) Otava 1992.
De rerum natura, eli, Nämä olemisen muodot ja lajit. (Jyrki Haikosen 60-vuotispäivän onnittelurunoelma.) EVA 1995.
Hengitys yössä. (Runoja) Otava 1995.
Rauha. Helsinki Media 1995.
Seitsemän kirjaa. (Runot 1978-1995) Otava 1997.
Isoisän runot ja muita. Otava 1999.
Välimeri. Runoja tunteville. Otava 2000.
Maurille. (Pertti Niemisen ja Ilpo Tiihosen kanssa) Lastensuojelun keskusliitto 2003.
Olemassa toisillemme. Runoja tunteville. Otava 2003.
Luulet perioodikas: Loomingus aastal 1967 ja 1996 (Debora Vaarandi), 1968, 1972 (Minni Nurme) ja 2000, nr 5 (valik luuletusi "Maailm, ikka veel", tõlk. ja eessõna kirjutanud Tiiu Kokla).
Lassi Nummi luule tõlked raamatus: "Kui palju on maailmas värve. Valik soome nüüdisluulet". Koostanud Endel Mallene. Loomingu Raamatukogu 1983, nr. 40. Tallinn, Perioodika. Lk. 22–25. Lassi Nummi 8 luuletust (Kalle Kurg) ja autoritutvustus.
Lassi Nummi. "Taeva ja maa märgid." Huma 2002. (Valimik enamiku L. Nummi luulekogude põhjal.) Tõlkinud Andres Ehin, Tiiu Kokla, Jaan Kross, Kalle Kurg, Ellen Niit, Ly Seppel, Debora Vaarandi. Koostanud ja toimetanud Ly Seppel. Eessõna (essee): Kalle Kurg. "Lassi Nummi luule: polüfooniline hetk. Mulje ja kujutlus." Järelsõna: Andres Ehin. "Haljad inglid." Tallinn, Huma, 2002. ISBN 9985-898-79-6
1950, 1964, 1968, 1978, 1983 – riiklik kirjanduspreemia
Pühendusteos luuletaja 80 aasta juubeliks: Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja 80-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toimittanut Katriina Kajannes. Jyväskylä, Lassi Nummen seura ry, Ilias Oy, 2008. ISBN 978-952-5679-30-4. Raamatu tänuavalduses (Tabula gratulatoria, lk. 297–301) on mainitud ka mitmeid eesti kirjanikke, tõlkijaid, kirjandusuurijaid: Andres Ehin, Tiiu Kokla, Kalle Kurg, Ellen Niit, Ly Seppel, Mart Meri, Merike Vardja.
Luuletuse Paluumatkalla puhul on Nummi tunnistanud, et seal mainitud sõbra prototüüp on Lennart Meri. Vt: Katriina Kajannes. Toompean urkujen jylinä: Lassi Nummen virolaisaiheiset runot. Raamatus: Luule runosta. Lyriikan tutkimusta suomalais-virolaisin silmin. Toim. Pekka Lilja. Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto, kirjallisuuden laitos 1996
"Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja 80-vuotiaalle Lassi Nummelle". Toimittanut Katriina Kajannes. Jyväskylä, Lassi Nummen seura ry, Ilias Oy, 2008. ISBN 978-952-5679-30-4. (Raamatul on rootsi-, saksa-, inglis- ja eestikeelne järelsõna.)
Merike Vardja. "Öö hingus: Lassi Nummi luulest eesti lugeja pilguga." (Metafüüsikast ja müstikast Lassi Nummi luules, sh Eesti-ainelistes luuletustes. Eesti keeles.) Raamatus: Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja 80-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylä, Lassi Nummen seura ry, Ilias Oy, 2008.
