terävöidä

Finnish

Etymology

terävä +‎ -öidä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈteræʋøi̯dæˣ/, [ˈt̪e̞ræˌʋø̞i̯dæ(ʔ)]
• Rhymes: -øidæ
• Syllabification^(key): te‧rä‧vöi‧dä

Verb

terävöidä

1. Synonym of terävöittää

Conjugation

Inflection of terävöidä (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		terävöin	en terävöi	1st sing.	olen terävöinyt	en ole terävöinyt
2nd sing.		terävöit	et terävöi	2nd sing.	olet terävöinyt	et ole terävöinyt
3rd sing.		terävöi	ei terävöi	3rd sing.	on terävöinyt	ei ole terävöinyt
1st plur.		terävöimme	emme terävöi	1st plur.	olemme terävöineet	emme ole terävöineet
2nd plur.		terävöitte	ette terävöi	2nd plur.	olette terävöineet	ette ole terävöineet
3rd plur.		terävöivät	eivät terävöi	3rd plur.	ovat terävöineet	eivät ole terävöineet
passive		terävöidään	ei terävöidä	passive	on terävöity	ei ole terävöity
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		terävöin	en terävöinyt	1st sing.	olin terävöinyt	en ollut terävöinyt
2nd sing.		terävöit	et terävöinyt	2nd sing.	olit terävöinyt	et ollut terävöinyt
3rd sing.		terävöi	ei terävöinyt	3rd sing.	oli terävöinyt	ei ollut terävöinyt
1st plur.		terävöimme	emme terävöineet	1st plur.	olimme terävöineet	emme olleet terävöineet
2nd plur.		terävöitte	ette terävöineet	2nd plur.	olitte terävöineet	ette olleet terävöineet
3rd plur.		terävöivät	eivät terävöineet	3rd plur.	olivat terävöineet	eivät olleet terävöineet
passive		terävöitiin	ei terävöity	passive	oli terävöity	ei ollut terävöity
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		terävöisin	en terävöisi	1st sing.	olisin terävöinyt	en olisi terävöinyt
2nd sing.		terävöisit	et terävöisi	2nd sing.	olisit terävöinyt	et olisi terävöinyt
3rd sing.		terävöisi	ei terävöisi	3rd sing.	olisi terävöinyt	ei olisi terävöinyt
1st plur.		terävöisimme	emme terävöisi	1st plur.	olisimme terävöineet	emme olisi terävöineet
2nd plur.		terävöisitte	ette terävöisi	2nd plur.	olisitte terävöineet	ette olisi terävöineet
3rd plur.		terävöisivät	eivät terävöisi	3rd plur.	olisivat terävöineet	eivät olisi terävöineet
passive		terävöitäisiin	ei terävöitäisi	passive	olisi terävöity	ei olisi terävöity
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		terävöi	älä terävöi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		terävöiköön	älköön terävöikö	3rd sing.	olkoon terävöinyt	älköön olko terävöinyt
1st plur.		terävöikäämme	älkäämme terävöikö	1st plur.	—	—
2nd plur.		terävöikää	älkää terävöikö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		terävöikööt	älkööt terävöikö	3rd plur.	olkoot terävöineet	älkööt olko terävöineet
passive		terävöitäköön	älköön terävöitäkö	passive	olkoon terävöity	älköön olko terävöity
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		terävöinen	en terävöine	1st sing.	lienen terävöinyt	en liene terävöinyt
2nd sing.		terävöinet	et terävöine	2nd sing.	lienet terävöinyt	et liene terävöinyt
3rd sing.		terävöinee	ei terävöine	3rd sing.	lienee terävöinyt	ei liene terävöinyt
1st plur.		terävöinemme	emme terävöine	1st plur.	lienemme terävöineet	emme liene terävöineet
2nd plur.		terävöinette	ette terävöine	2nd plur.	lienette terävöineet	ette liene terävöineet
3rd plur.		terävöinevät	eivät terävöine	3rd plur.	lienevät terävöineet	eivät liene terävöineet
passive		terävöitäneen	ei terävöitäne	passive	lienee terävöity	ei liene terävöity
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		terävöidä		present	terävöivä	terävöitävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st terävöidäkseni terävöidäksemme 2nd terävöidäksesi terävöidäksenne 3rd terävöidäkseen terävöidäksensä		past	terävöinyt	terävöity
2nd	inessive2	terävöidessä	terävöitäessä	agent4	terävöimä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st terävöidessäni terävöidessämme 2nd terävöidessäsi terävöidessänne 3rd terävöidessään terävöidessänsä		negative	terävöimätön
	instructive	terävöiden	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	terävöimässä	—
	elative	terävöimästä	—
	illative	terävöimään	—
	adessive	terävöimällä	—
	abessive	terävöimättä	—
	instructive	terävöimän	terävöitämän
4th3	verbal noun	terävöiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st terävöimäisilläni terävöimäisillämme 2nd terävöimäisilläsi terävöimäisillänne 3rd terävöimäisillään terävöimäisillänsä