suunnata

Finnish

Etymology

suunta (“direction”) +‎ -ta

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsuːnːɑtɑˣ/, [ˈs̠uːnːɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uːnːɑtɑ
• Syllabification^(key): suun‧na‧ta

Verb

suunnata (transitive)

1. to direct
2. to target, aim
3. to head (move in a specified direction)

Conjugation

Inflection of suunnata (Kotus type 73*J/salata, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suuntaan	en suuntaa	1st sing.	olen suunnannut	en ole suunnannut
2nd sing.		suuntaat	et suuntaa	2nd sing.	olet suunnannut	et ole suunnannut
3rd sing.		suuntaa	ei suuntaa	3rd sing.	on suunnannut	ei ole suunnannut
1st plur.		suuntaamme	emme suuntaa	1st plur.	olemme suunnanneet	emme ole suunnanneet
2nd plur.		suuntaatte	ette suuntaa	2nd plur.	olette suunnanneet	ette ole suunnanneet
3rd plur.		suuntaavat	eivät suuntaa	3rd plur.	ovat suunnanneet	eivät ole suunnanneet
passive		suunnataan	ei suunnata	passive	on suunnattu	ei ole suunnattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suuntasin	en suunnannut	1st sing.	olin suunnannut	en ollut suunnannut
2nd sing.		suuntasit	et suunnannut	2nd sing.	olit suunnannut	et ollut suunnannut
3rd sing.		suuntasi	ei suunnannut	3rd sing.	oli suunnannut	ei ollut suunnannut
1st plur.		suuntasimme	emme suunnanneet	1st plur.	olimme suunnanneet	emme olleet suunnanneet
2nd plur.		suuntasitte	ette suunnanneet	2nd plur.	olitte suunnanneet	ette olleet suunnanneet
3rd plur.		suuntasivat	eivät suunnanneet	3rd plur.	olivat suunnanneet	eivät olleet suunnanneet
passive		suunnattiin	ei suunnattu	passive	oli suunnattu	ei ollut suunnattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suuntaisin	en suuntaisi	1st sing.	olisin suunnannut	en olisi suunnannut
2nd sing.		suuntaisit	et suuntaisi	2nd sing.	olisit suunnannut	et olisi suunnannut
3rd sing.		suuntaisi	ei suuntaisi	3rd sing.	olisi suunnannut	ei olisi suunnannut
1st plur.		suuntaisimme	emme suuntaisi	1st plur.	olisimme suunnanneet	emme olisi suunnanneet
2nd plur.		suuntaisitte	ette suuntaisi	2nd plur.	olisitte suunnanneet	ette olisi suunnanneet
3rd plur.		suuntaisivat	eivät suuntaisi	3rd plur.	olisivat suunnanneet	eivät olisi suunnanneet
passive		suunnattaisiin	ei suunnattaisi	passive	olisi suunnattu	ei olisi suunnattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		suuntaa	älä suuntaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		suunnatkoon	älköön suunnatko	3rd sing.	olkoon suunnannut	älköön olko suunnannut
1st plur.		suunnatkaamme	älkäämme suunnatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		suunnatkaa	älkää suunnatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		suunnatkoot	älkööt suunnatko	3rd plur.	olkoot suunnanneet	älkööt olko suunnanneet
passive		suunnattakoon	älköön suunnattako	passive	olkoon suunnattu	älköön olko suunnattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suunnannen	en suunnanne	1st sing.	lienen suunnannut	en liene suunnannut
2nd sing.		suunnannet	et suunnanne	2nd sing.	lienet suunnannut	et liene suunnannut
3rd sing.		suunnannee	ei suunnanne	3rd sing.	lienee suunnannut	ei liene suunnannut
1st plur.		suunnannemme	emme suunnanne	1st plur.	lienemme suunnanneet	emme liene suunnanneet
2nd plur.		suunnannette	ette suunnanne	2nd plur.	lienette suunnanneet	ette liene suunnanneet
3rd plur.		suunnannevat	eivät suunnanne	3rd plur.	lienevät suunnanneet	eivät liene suunnanneet
passive		suunnattaneen	ei suunnattane	passive	lienee suunnattu	ei liene suunnattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		suunnata		present	suuntaava	suunnattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suunnatakseni suunnataksemme 2nd suunnataksesi suunnataksenne 3rd suunnatakseen suunnataksensa		past	suunnannut	suunnattu
2nd	inessive2	suunnatessa	suunnattaessa	agent4	suuntaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st suunnatessani suunnatessamme 2nd suunnatessasi suunnatessanne 3rd suunnatessaan suunnatessansa		negative	suuntaamaton
	instructive	suunnaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	suuntaamassa	—
	elative	suuntaamasta	—
	illative	suuntaamaan	—
	adessive	suuntaamalla	—
	abessive	suuntaamatta	—
	instructive	suuntaaman	suunnattaman
4th3	verbal noun	suuntaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suuntaamaisillani suuntaamaisillamme 2nd suuntaamaisillasi suuntaamaisillanne 3rd suuntaamaisillaan suuntaamaisillansa

Derived terms

adjectives

• suuntaamaton

 

nouns

• suuntaaja
• suuntaaminen
• suuntain
• suuntaus
• suuntimo

 

verbs

• suuntailla
• suuntautua

 

compounds

• tasasuunnata

 

Further reading

• “suunnata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• suuntaan