kukkain

Finnish

Noun

kukkain

1. genitive plural of kukka

Anagrams

• kanukki, kukkina

Ingrian

Etymology

From kukka (“flower”) +‎ -in.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkukːɑi̯ne/, [ˈkukːəi̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkukːɑi̯n/, [ˈkukːɑi̯n]
• Rhymes: -ukːɑi̯n
• Hyphenation: kuk‧kain

Noun

kukkain

1. diminutive of kukka

Declension

Declension of kukkain (type 1/kärpäin, no gradation)
	singular	plural
nominative	kukkain	kukkaiset
genitive	kukkaisen	kukkaisiin
partitive	kukkaista, kukkaist	kukkaisia
illative	kukkaisee	kukkaisii
inessive	kukkaisees	kukkaisiis
elative	kukkaisest	kukkaisist
allative	kukkaiselle	kukkaisille
adessive	kukkaiseel	kukkaisiil
ablative	kukkaiselt	kukkaisilt
translative	kukkaiseks	kukkaisiks
essive	kukkaisenna, kukkaiseen	kukkaisinna, kukkaisiin
exessive1)	kukkaisent	kukkaisint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 214