kolminurkkain

Ingrian

Kolminurkkain.

Etymology

From kolmi- (“three”) +‎ -nurkkain (“-gon”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkolmiˌnurkːɑi̯ne/, [ˈko̞ɫmĭˌnurkːəi̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkolmiˌnurkːɑi̯n/, [ˈko̞ɫmiˌnurkːɑi̯n]
• Rhymes: -urkːɑi̯n
• Hyphenation: kol‧mi‧nurk‧kain

Noun

kolminurkkain

1. triangle
   • 1937, N. S. Popova, translated by A. Kolesova, Arifmetikan oppikirja alkușkoulua vart (I. osa), Leningrad: Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 12:

     Kvadratat. Oikianurkkaiset. Kolminurkkaiset.

     Squares. Rectangles. Triangles.

Declension

Declension of kolminurkkain (type 1/kärpäin, no gradation)
	singular	plural
nominative	kolminurkkain	kolminurkkaiset
genitive	kolminurkkaisen	kolminurkkaisiin
partitive	kolminurkkaista, kolminurkkaist	kolminurkkaisia
illative	kolminurkkaisee	kolminurkkaisii
inessive	kolminurkkaisees	kolminurkkaisiis
elative	kolminurkkaisest	kolminurkkaisist
allative	kolminurkkaiselle	kolminurkkaisille
adessive	kolminurkkaiseel	kolminurkkaisiil
ablative	kolminurkkaiselt	kolminurkkaisilt
translative	kolminurkkaiseks	kolminurkkaisiks
essive	kolminurkkaisenna, kolminurkkaiseen	kolminurkkaisinna, kolminurkkaisiin
exessive1)	kolminurkkaisent	kolminurkkaisint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.