kiivetä

Finnish

Etymology

Unknown. No known cognates. Possibly somehow related to kipeä, with the common semantic link "rising, high speed and emotions".^[1]

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːʋetæˣ/, [ˈk̟iːʋe̞t̪æ(ʔ)]
• Rhymes: -iːʋetæ
• Syllabification^(key): kii‧ve‧tä

Verb

kiivetä

1. to climb, scale

Conjugation

Inflection of kiivetä (Kotus type 74*E/katketa, p-v gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiipeän	en kiipeä	1st sing.	olen kiivennyt	en ole kiivennyt
2nd sing.		kiipeät	et kiipeä	2nd sing.	olet kiivennyt	et ole kiivennyt
3rd sing.		kiipeää	ei kiipeä	3rd sing.	on kiivennyt	ei ole kiivennyt
1st plur.		kiipeämme	emme kiipeä	1st plur.	olemme kiivenneet	emme ole kiivenneet
2nd plur.		kiipeätte	ette kiipeä	2nd plur.	olette kiivenneet	ette ole kiivenneet
3rd plur.		kiipeävät	eivät kiipeä	3rd plur.	ovat kiivenneet	eivät ole kiivenneet
passive		kiivetään	ei kiivetä	passive	on kiivetty	ei ole kiivetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiipesin	en kiivennyt	1st sing.	olin kiivennyt	en ollut kiivennyt
2nd sing.		kiipesit	et kiivennyt	2nd sing.	olit kiivennyt	et ollut kiivennyt
3rd sing.		kiipesi	ei kiivennyt	3rd sing.	oli kiivennyt	ei ollut kiivennyt
1st plur.		kiipesimme	emme kiivenneet	1st plur.	olimme kiivenneet	emme olleet kiivenneet
2nd plur.		kiipesitte	ette kiivenneet	2nd plur.	olitte kiivenneet	ette olleet kiivenneet
3rd plur.		kiipesivät	eivät kiivenneet	3rd plur.	olivat kiivenneet	eivät olleet kiivenneet
passive		kiivettiin	ei kiivetty	passive	oli kiivetty	ei ollut kiivetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiipeäisin kiipeisin	en kiipeäisi en kiipeisi	1st sing.	olisin kiivennyt	en olisi kiivennyt
2nd sing.		kiipeäisit kiipeisit	et kiipeäisi et kiipeisi	2nd sing.	olisit kiivennyt	et olisi kiivennyt
3rd sing.		kiipeäisi kiipeisi	ei kiipeäisi ei kiipeisi	3rd sing.	olisi kiivennyt	ei olisi kiivennyt
1st plur.		kiipeäisimme kiipeisimme	emme kiipeäisi emme kiipeisi	1st plur.	olisimme kiivenneet	emme olisi kiivenneet
2nd plur.		kiipeäisitte kiipeisitte	ette kiipeäisi ette kiipeisi	2nd plur.	olisitte kiivenneet	ette olisi kiivenneet
3rd plur.		kiipeäisivät kiipeisivät	eivät kiipeäisi eivät kiipeisi	3rd plur.	olisivat kiivenneet	eivät olisi kiivenneet
passive		kiivettäisiin	ei kiivettäisi	passive	olisi kiivetty	ei olisi kiivetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiipeä	älä kiipeä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kiivetköön	älköön kiivetkö	3rd sing.	olkoon kiivennyt	älköön olko kiivennyt
1st plur.		kiivetkäämme	älkäämme kiivetkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		kiivetkää	älkää kiivetkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kiivetkööt	älkööt kiivetkö	3rd plur.	olkoot kiivenneet	älkööt olko kiivenneet
passive		kiivettäköön	älköön kiivettäkö	passive	olkoon kiivetty	älköön olko kiivetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiivennen	en kiivenne	1st sing.	lienen kiivennyt	en liene kiivennyt
2nd sing.		kiivennet	et kiivenne	2nd sing.	lienet kiivennyt	et liene kiivennyt
3rd sing.		kiivennee	ei kiivenne	3rd sing.	lienee kiivennyt	ei liene kiivennyt
1st plur.		kiivennemme	emme kiivenne	1st plur.	lienemme kiivenneet	emme liene kiivenneet
2nd plur.		kiivennette	ette kiivenne	2nd plur.	lienette kiivenneet	ette liene kiivenneet
3rd plur.		kiivennevät	eivät kiivenne	3rd plur.	lienevät kiivenneet	eivät liene kiivenneet
passive		kiivettäneen	ei kiivettäne	passive	lienee kiivetty	ei liene kiivetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kiivetä		present	kiipeävä	kiivettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiivetäkseni kiivetäksemme 2nd kiivetäksesi kiivetäksenne 3rd kiivetäkseen kiivetäksensä		past	kiivennyt	kiivetty
2nd	inessive2	kiivetessä	kiivettäessä	agent4	kiipeämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiivetessäni kiivetessämme 2nd kiivetessäsi kiivetessänne 3rd kiivetessään kiivetessänsä		negative	kiipeämätön
	instructive	kiiveten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kiipeämässä	—
	elative	kiipeämästä	—
	illative	kiipeämään	—
	adessive	kiipeämällä	—
	abessive	kiipeämättä	—
	instructive	kiipeämän	kiivettämän
4th3	verbal noun	kiipeäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiipeämäisilläni kiipeämäisillämme 2nd kiipeämäisilläsi kiipeämäisillänne 3rd kiipeämäisillään kiipeämäisillänsä

Synonyms

• kavuta
• kivuta
• kiipiä

Derived terms

adjectives

• kiipeämätön

 

nouns

• kiipeäminen

 

verbs

• kiipeillä
• kiipiä

 

References

1. Saarikivi, Janne. Finnic and other Western Uralic borrowings in Permian. Περί ορθοτετός τών ετύμων - Uusiutuva uralilainen etymologia (2018). p. 334

Further reading

• “kiivetä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02