hyve

Finnish

Finnish Wikipedia has an article on:

hyve

Wikipedia ^fi

Etymology

hyvä (“good”) +‎ -e. Coined by Finnish physician and philologist Elias Lönnrot in 1837.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhyʋeˣ/, [ˈhyʋe̞(ʔ)]
• Rhymes: -yʋe
• Syllabification^(key): hy‧ve

Noun

hyve

1. virtue

Declension

Inflection of hyve (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative		hyve	hyveet
genitive		hyveen	hyveiden hyveitten
partitive		hyvettä	hyveitä
illative		hyveeseen	hyveisiin hyveihin
		singular	plural
nominative		hyve	hyveet
accusative	nom.	hyve	hyveet
	gen.	hyveen
genitive		hyveen	hyveiden hyveitten
partitive		hyvettä	hyveitä
inessive		hyveessä	hyveissä
elative		hyveestä	hyveistä
illative		hyveeseen	hyveisiin hyveihin
adessive		hyveellä	hyveillä
ablative		hyveeltä	hyveiltä
allative		hyveelle	hyveille
essive		hyveenä	hyveinä
translative		hyveeksi	hyveiksi
abessive		hyveettä	hyveittä
instructive		—	hyvein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of hyve (Kotus type 48/hame, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative hyveeni hyveeni accusative nom. hyveeni hyveeni gen. hyveeni genitive hyveeni hyveideni hyveitteni partitive hyvettäni hyveitäni inessive hyveessäni hyveissäni elative hyveestäni hyveistäni illative hyveeseeni hyveisiini hyveihini adessive hyveelläni hyveilläni ablative hyveeltäni hyveiltäni allative hyveelleni hyveilleni essive hyveenäni hyveinäni translative hyveekseni hyveikseni abessive hyveettäni hyveittäni instructive — — comitative — hyveineni second-person singular possessor singular plural nominative hyveesi hyveesi accusative nom. hyveesi hyveesi gen. hyveesi genitive hyveesi hyveidesi hyveittesi partitive hyvettäsi hyveitäsi inessive hyveessäsi hyveissäsi elative hyveestäsi hyveistäsi illative hyveeseesi hyveisiisi hyveihisi adessive hyveelläsi hyveilläsi ablative hyveeltäsi hyveiltäsi allative hyveellesi hyveillesi essive hyveenäsi hyveinäsi translative hyveeksesi hyveiksesi abessive hyveettäsi hyveittäsi instructive — — comitative — hyveinesi first-person plural possessor singular plural nominative hyveemme hyveemme accusative nom. hyveemme hyveemme gen. hyveemme genitive hyveemme hyveidemme hyveittemme partitive hyvettämme hyveitämme inessive hyveessämme hyveissämme elative hyveestämme hyveistämme illative hyveeseemme hyveisiimme hyveihimme adessive hyveellämme hyveillämme ablative hyveeltämme hyveiltämme allative hyveellemme hyveillemme essive hyveenämme hyveinämme translative hyveeksemme hyveiksemme abessive hyveettämme hyveittämme instructive — — comitative — hyveinemme second-person plural possessor singular plural nominative hyveenne hyveenne accusative nom. hyveenne hyveenne gen. hyveenne genitive hyveenne hyveidenne hyveittenne partitive hyvettänne hyveitänne inessive hyveessänne hyveissänne elative hyveestänne hyveistänne illative hyveeseenne hyveisiinne hyveihinne adessive hyveellänne hyveillänne ablative hyveeltänne hyveiltänne allative hyveellenne hyveillenne essive hyveenänne hyveinänne translative hyveeksenne hyveiksenne abessive hyveettänne hyveittänne instructive — — comitative — hyveinenne third-person possessor singular plural nominative hyveensä hyveensä accusative nom. hyveensä hyveensä gen. hyveensä genitive hyveensä hyveidensä hyveittensä partitive hyvettään hyvettänsä hyveitään hyveitänsä inessive hyveessään hyveessänsä hyveissään hyveissänsä elative hyveestään hyveestänsä hyveistään hyveistänsä illative hyveeseensä hyveisiinsä hyveihinsä adessive hyveellään hyveellänsä hyveillään hyveillänsä ablative hyveeltään hyveeltänsä hyveiltään hyveiltänsä allative hyveelleen hyveellensä hyveilleen hyveillensä essive hyveenään hyveenänsä hyveinään hyveinänsä translative hyveekseen hyveeksensä hyveikseen hyveiksensä abessive hyveettään hyveettänsä hyveittään hyveittänsä instructive — — comitative — hyveineen hyveinensä

Antonyms

• pahe

Derived terms

• hyveellinen

 

compounds

• hyve-etiikka
• hyvesignalointi
• kansalaishyve
• kansallishyve
• omenahyve
• ritarihyve

 

Related terms

• hyvä

Further reading

• “hyve”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Middle English

Alternative forms

• heve, hive, huive, huyve, hyfe, hyffe
• hufe (Early Middle English)

Etymology

From the oblique cases of Old English hȳf, from Proto-West Germanic *hūfi.

Pronunciation

• (East Midlands) IPA^(key): /ˈhiːv(ə)/
• (Northern) IPA^(key): /ˈhiːv/, /ˈhiːf/
• (Southern, Western) IPA^(key): /ˈhyːv(ə)/
• (Kent, East Anglia) IPA^(key): /ˈheːv(ə)/

Noun

hyve (plural hyves)

1. hive (structure housing honeybees)
   • 1387–1400, [Geoffrey] Chaucer, “The Somnours Tale”, in The Tales of Caunt́bury (Hengwrt Chaucer; Peniarth Manuscript 392D), Aberystwyth, Ceredigion: National Library of Wales, published [c. 1400–1410], →OCLC, folio 79, recto:

     Right ſo as bees / out swarmen from an hyue / Out of the deueles ers / ther gonne dryue / Twenty thouſand freres / on a route / And thurgh oute helle / swarmeden aboute […]

     Just like bees swarm from a hive / Out of the devil's arse there were driven / Twenty thousand friars on a rout / And throughout Hell they swarmed all about […]

Descendants

• English: hive
• Scots: hyve
• Yola: heeve

References

• “hīve, n.”, in MED Online, Ann Arbor, Mich.: University of Michigan, 2007.

Norwegian Nynorsk

Alternative forms

• hyva (a-infinitive)

Verb

hyve (present tense hyver, past tense hyvde, past participle hyvt/hyvd, passive infinitive hyvast, present participle hyvande, imperative hyv)

1. (transitive) to lift, elevate
2. (transitive) to throw

Derived terms

• hyve til
• ta hyven
• ta hyven fatt

References

• “hyve” in The Nynorsk Dictionary.