hiiltää

Finnish

Etymology 1

hiili +‎ -taa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhiːltæːˣ/, [ˈhiːl̪t̪æː(ʔ)]
• Rhymes: -iːltæː
• Syllabification^(key): hiil‧tää

Verb

hiiltää

1. (transitive) to char (blacken by heat)

Conjugation

Inflection of hiiltää (Kotus type 54*I/huutaa, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hiillän	en hiillä	1st sing.	olen hiiltänyt	en ole hiiltänyt
2nd sing.		hiillät	et hiillä	2nd sing.	olet hiiltänyt	et ole hiiltänyt
3rd sing.		hiiltää	ei hiillä	3rd sing.	on hiiltänyt	ei ole hiiltänyt
1st plur.		hiillämme	emme hiillä	1st plur.	olemme hiiltäneet	emme ole hiiltäneet
2nd plur.		hiillätte	ette hiillä	2nd plur.	olette hiiltäneet	ette ole hiiltäneet
3rd plur.		hiiltävät	eivät hiillä	3rd plur.	ovat hiiltäneet	eivät ole hiiltäneet
passive		hiilletään	ei hiilletä	passive	on hiilletty	ei ole hiilletty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hiilsin	en hiiltänyt	1st sing.	olin hiiltänyt	en ollut hiiltänyt
2nd sing.		hiilsit	et hiiltänyt	2nd sing.	olit hiiltänyt	et ollut hiiltänyt
3rd sing.		hiilsi	ei hiiltänyt	3rd sing.	oli hiiltänyt	ei ollut hiiltänyt
1st plur.		hiilsimme	emme hiiltäneet	1st plur.	olimme hiiltäneet	emme olleet hiiltäneet
2nd plur.		hiilsitte	ette hiiltäneet	2nd plur.	olitte hiiltäneet	ette olleet hiiltäneet
3rd plur.		hiilsivät	eivät hiiltäneet	3rd plur.	olivat hiiltäneet	eivät olleet hiiltäneet
passive		hiillettiin	ei hiilletty	passive	oli hiilletty	ei ollut hiilletty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hiiltäisin	en hiiltäisi	1st sing.	olisin hiiltänyt	en olisi hiiltänyt
2nd sing.		hiiltäisit	et hiiltäisi	2nd sing.	olisit hiiltänyt	et olisi hiiltänyt
3rd sing.		hiiltäisi	ei hiiltäisi	3rd sing.	olisi hiiltänyt	ei olisi hiiltänyt
1st plur.		hiiltäisimme	emme hiiltäisi	1st plur.	olisimme hiiltäneet	emme olisi hiiltäneet
2nd plur.		hiiltäisitte	ette hiiltäisi	2nd plur.	olisitte hiiltäneet	ette olisi hiiltäneet
3rd plur.		hiiltäisivät	eivät hiiltäisi	3rd plur.	olisivat hiiltäneet	eivät olisi hiiltäneet
passive		hiillettäisiin	ei hiillettäisi	passive	olisi hiilletty	ei olisi hiilletty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hiillä	älä hiillä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hiiltäköön	älköön hiiltäkö	3rd sing.	olkoon hiiltänyt	älköön olko hiiltänyt
1st plur.		hiiltäkäämme	älkäämme hiiltäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		hiiltäkää	älkää hiiltäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hiiltäkööt	älkööt hiiltäkö	3rd plur.	olkoot hiiltäneet	älkööt olko hiiltäneet
passive		hiillettäköön	älköön hiillettäkö	passive	olkoon hiilletty	älköön olko hiilletty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hiiltänen	en hiiltäne	1st sing.	lienen hiiltänyt	en liene hiiltänyt
2nd sing.		hiiltänet	et hiiltäne	2nd sing.	lienet hiiltänyt	et liene hiiltänyt
3rd sing.		hiiltänee	ei hiiltäne	3rd sing.	lienee hiiltänyt	ei liene hiiltänyt
1st plur.		hiiltänemme	emme hiiltäne	1st plur.	lienemme hiiltäneet	emme liene hiiltäneet
2nd plur.		hiiltänette	ette hiiltäne	2nd plur.	lienette hiiltäneet	ette liene hiiltäneet
3rd plur.		hiiltänevät	eivät hiiltäne	3rd plur.	lienevät hiiltäneet	eivät liene hiiltäneet
passive		hiillettäneen	ei hiillettäne	passive	lienee hiilletty	ei liene hiilletty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hiiltää		present	hiiltävä	hiillettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hiiltääkseni hiiltääksemme 2nd hiiltääksesi hiiltääksenne 3rd hiiltääkseen hiiltääksensä		past	hiiltänyt	hiilletty
2nd	inessive2	hiiltäessä	hiillettäessä	agent4	hiiltämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hiiltäessäni hiiltäessämme 2nd hiiltäessäsi hiiltäessänne 3rd hiiltäessään hiiltäessänsä		negative	hiiltämätön
	instructive	hiiltäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form hiiltää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	hiiltämässä	—
	elative	hiiltämästä	—
	illative	hiiltämään	—
	adessive	hiiltämällä	—
	abessive	hiiltämättä	—
	instructive	hiiltämän	hiillettämän
4th3	verbal noun	hiiltäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hiiltämäisilläni hiiltämäisillämme 2nd hiiltämäisilläsi hiiltämäisillänne 3rd hiiltämäisillään hiiltämäisillänsä

Derived terms

• hiillos
• hiilto

 

Further reading

• “hiiltää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhiːltæː/, [ˈhiːl̪t̪æː]
• Rhymes: -iːltæː
• Syllabification^(key): hiil‧tää

Verb

hiiltää

1. third-person singular present indicative of hiiltää

Anagrams

• Lähi-itä